San Juan 18
WBT1 TɨÌêɨj Jesús ayén raatapuáêajtacaêa tɨ tiuêuxájtacaêa, aj puêi áêuraa, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. MatɨÌêɨj mi antacɨÌj jachi japua tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Cedrón. Aêuu pu u jetze pújmeêen jeÃhua tiuêuvéejmeêecaa É¨Ì cɨyej, aseituuna cɨyej. 2 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Judás tɨ ayén tiuêutátuiireêesin É¨Ì Jesús jɨmeêe, aêɨÌɨ pu éêemuaêatejcaêa aêujna aêiné muêÃi mú meêuun eêetiújseɨj, aêɨÌjna É¨Ì Jesús, majta É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 3 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêaijta teyujtaêa, majta aêɨÌɨme É¨Ì fariseos, ayée mú huaêavéêehuau aêɨÌɨme É¨Ì xantaaruêu É¨Ì mej meêuun tÃêichaêɨɨ u teyujtaêa. Ayee mú aráêasecaêa aêachú cumu huaÃcate. NaÃmiêi mú tatzari tiúêɨsimeêe, majta tiêitɨÌj lámpara, majta É¨Ì mej jɨÌn huaténeêuseêen. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Judás, aêɨÌɨ pu huáêuviêitɨjmeêe. MatɨÌêɨj mi meêuun aêaráêa aêutÉ¨Ì Jesús aêutéveecaêa. 4 Ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu ari ramuaêareerecaêa aêij tɨ tiêitɨÌj raruuren. Aj puêi huaêantinájchecaêa. Ayee pu tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêataani seúuhuaunen? 5 Ayee mú tiraataêixaa tɨjɨÌn: âJesús, tɨ Nazarét éêemeêecan. Aj puêi Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âNee nu neêɨÌn púêeen. Ajta aêɨÌɨn Judás, tɨ ayén tiuêutátuiireêesin, aêúu pu huáêa jamuan aêutéveecaêa É¨Ì xantaaruêu. 6 TɨÌêɨj Jesús ayén tihuaêutáêixaa yee tɨ nuêu aêɨÌɨn púêeen, aêɨÌɨ mú ruhuáritaêa cáacɨj. Majta eêeráavatzɨ á chuaataêa. 7 Ajtahuaêa pu ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêataani seúuhuaunen? Majta miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âJesús tɨ Nazarét éêemeêecan. 8 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âNuêuri hui niyen tejámuaatáêixaa yee nej neêɨÌn púêeen. TÉ¨Ì puaêa siyen neetzi huauca, setáêaj siyen huaêutáêan mej áêucɨɨne amɨÌɨme É¨Ì mej nee jamuan áêujujhuaêan. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 9 Ayee pu tiujuêurɨÌj tɨ ij ayén araúrasten aêij tɨ aêɨÌɨn ari tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: “Capu nuêu jaêatÉ¨Ì Ã¡êuvej tɨ huáêa jetze ajtémeêecan aêɨÌmej pej nuêu naatátuiiriêi." 10 Ajta aêɨÌɨn Simón, tɨ ajta iêi Pedro, aêɨÌɨ pu chun huitéchueecaêa. AêɨÌɨ pu rúêijcupi. Aj puêi aêɨÌjna jɨÌn tiraapuaÃj tɨ ravaɨreêecaêa aêɨÌjna É¨Ì tɨ nain jɨÌn antiújmuaêareerecaêa u teyujtaêa. Pedro pu ayén raêajtaveÃjchecaêa É¨Ì naxairaêan É¨Ì jaêatɨ. Ayee pu ántehuaacaêa aêɨÌjna tɨ tÃêivaɨreêe tɨjɨÌn Malco. 11 Aj puêi Jesús ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Pedro tɨjɨÌn: âUcárujteêe mɨ aêachun. ¿Ni caà ayén ruxeêeveêe nej neêɨÌjna jɨÌn raêaráêastijreêen É¨Ì tɨ niyáêupua ayén jɨÌn tinaaêÃjca? 12 MatɨÌêɨj mi aêɨÌɨme É¨Ì xantaaruêu, ajta aêɨÌɨn É¨Ì tɨ huáêa capitán púêeen, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêichaêɨɨ u teyujtaêa, aêɨÌɨ mú raatéeviêi meêɨÌjna É¨Ì Jesús. MatɨÌêɨj mi raêamuáajɨêɨcɨe. 13 Amuacaà mú meêuun yaêuvÃêitɨ meêɨÌjna jemi É¨Ì Anás, aêiné aêɨÌɨ pu aêɨÌɨn púêeeneêe É¨Ì muêuneáraêan aêɨÌjna É¨Ì Caifás tɨ aêájnáêɨmua nain jɨÌn antiújmuaêareerecaêa u teyujtaêa. 14 Ajta aêɨÌɨn Caifás, aêɨÌɨ pu aêɨÌɨn púêeeneêe tɨ ayén tihuaêutáêixaa É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan tɨ ayén nuêu tÃhuaêatévaêɨrihuaêan tɨ seɨÌj naêa É¨Ì tevi ayén huámɨêɨni huáêa jetze meêecan É¨Ì teɨte. 15 Ajta aêɨÌɨn Pedro, aêɨÌɨ pu ɨmuá huaméêecaa cujtaêan É¨Ì Jesús. Ajta jamuan huaméêecaa seɨÌj tɨ ajta Jesús jamuan áêucheêecaneêe. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì seɨÌj tɨ Jesús jamuan áêucheêecaneêe, aêɨÌɨ pu ramuaêatejcaêa aêɨÌjna tɨ nain jɨÌn antiújmuaêareerecaêa u teyujtaêa. AêɨÌj pu jɨÌn, jamuan É¨Ì Jesús aêuun aêuteájrupi aêu tɨ eêeráyaujtaêa aêájna tɨ éêeche aêɨÌjna É¨Ì tɨ tÃêaijta. 16 Ajta aêɨÌɨn Pedro, puaêacɨé pu aêuteájturaa táêapueerta. Aj puêi É¨Ì seɨj tɨ Jesús jamuan áêucheêecaneêe, aêɨÌɨ pu aêuréêene táêapueerta. Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa tɨ aêuun tÃêichaêɨɨ táêapueerta. Aj puêi aêuun yaêuvÃêitɨ aêɨÌjna É¨Ì Pedro. 17 Aj puêi aêɨÌɨn êɨÌitaêa tɨ aêuun tÃêichaêɨɨ táêapueerta, ayée pu aêɨÌɨn É¨Ì Pedro tiuêutáêixaa tɨjɨÌn: â¿Ni hui pecaà pajta múêee huáêa jetze ajtémeêecan aêɨÌɨme É¨Ì mej meêɨÌjna jamuan áêujujhuaêaneêe? Aj puêi ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âCanu hui aêatzu. 18 Jéêecan pu huáseeviêi aêájnáêɨmua. Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêivaɨreêe u teyujtaêa, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêichaêɨɨ, aêɨÌɨ mú aúunai. Majta aêúu mú atavéejmeêecaa aêu tɨ áêataa mej mi ahuáujpɨsteêen. Ajta aêɨÌɨn Pedro, aêɨÌɨ pu huáêa jamuan aêutéveecaêa, ajta pu aêɨÌɨn áêujpɨsteêecaêa. 19 Ajta aêɨÌɨn tɨ nain jɨÌn antiújmuaêareerecaêa, aêɨÌɨ pu ayén tiraataêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe, ajta aêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ aêɨÌɨn tÃêimuaêatacaêa. 20 Jesús pu ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNee nu hui jéjreêe tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte É¨Ì mej yen seijreêe Ãiyen chaanaca japua. TɨÌêɨj pÉ¨Ì naêa nu tihuáêamuaêatejcaêa huáêa teyujtaêa, neajta neêújna teyujtaêa aêu mej eêetiújseêɨri aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan. Canu hui tiêitɨÌj avÃitzi jɨÌn tiuêutaxájtacaêa. 21 ¿Aêiné êeen jɨÌn piyen tÃêineêihuaêu? Patáêaj piyen tihuaêutaêÃhuaêu peêɨÌmej É¨Ì mej náanamuajriêi. Casiêi, aêɨÌɨ mú xaa neêu miyen ramuaêaree aêij nej tiuêutaxájtacaêa. âAyee pu Jesús tiraataêixaa. 22 Ajta seɨÌj tɨ huáêa jetze ajtémeêecan É¨Ì mej meêuun tÃêichaêɨɨ teyujtaêa, áa pu vejliêi aêutéveecaêa. JɨÌmeêen puêu ayén ráanamuajriêi aêij tɨ Jesús tiuêutaxájtacaêa, aj puêi raêarájvee. Ajta ayén tiraêajteáêajxɨ tɨjɨÌn: â¿Ni tzaa ayén tiraavÃjteêe pej piyen tÃêiraêixaateêe peêɨÌjna tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree u teyujtaêa? 23 Aj puêi Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa necaà tiêitɨÌj jɨÌn xɨÌêepɨêɨn huarɨÌj netɨÌêɨj niyen tiraataêixaa, patáêaj hui piyen aêij tiuêutaxáj. Naêari caÃ, tɨ puaêa niyen xɨÌêepɨêɨn tiuêutaxájtacaêa, ¿aêiné êeen jɨÌn piyen naêarájvee? 24 Aj puêi aêɨÌɨn Anás ayén tÃhuaêutaêaÃj mej ráêanviêitɨn meêɨÌjna jemi É¨Ì Caifás. Ajta, aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu auj anájɨêɨcɨêihuacaêa. 25 Aúcheêe pu aêuun rupɨÌsteêecaêa aêɨÌjna É¨Ì Simón tɨ ajta iêi Pedro. Aj puêi jaêatÉ¨Ì ayén tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Ni tzaa ayén tiêayajna pej huáêa jetze ajtémeêecan É¨Ì mej Jesús jamuan áêujujhuaêaneêe? Aj puêi Pedro ayén tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âCanu. 26 Ajta seɨÌj tɨ ayén ravaɨreêecaêa É¨Ì tɨ nain jɨÌn antiújmuaêareerecaêa, aêuun pu aêutéveecaêa. AêɨÌɨ pu ajta ihuáareêaraêan púêeeneêe aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ Pedro ayén raêajtaveÃjchecaêa É¨Ì naxairaêan. Aj puêi ayén aêɨÌɨn É¨Ì Pedro tiuêutáêixaa tɨjɨÌn: âAyej neêase nee nu neêuun muajéêeseij amɨÌjna jamuan aêu tɨ aêuvéjme É¨Ì aceituuna cɨyeêe. 27 Ajtahuaêa pu seɨcɨé tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro tɨ nuêu caà ramuaêate aêɨÌjna É¨Ì Jesús. JɨÌmeêen puêu ayén tiuêutaxájtacaêa, aj puêi ayén huajÃjhuacaêa É¨Ì gallo. 28 MatɨÌêɨj mi aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêaijta u teyujtaêa, aêúu mú ruêiráaviêitɨ meêújna aêu tɨ Caifás huiracaà áêayeêi. MatɨÌêɨj mi meêuun yaêuvÃêitɨ u chiêita aêu tɨ áêucatii É¨Ì tajtuhuan tɨ tÃêivaɨreêe huáêa jetze meêecan É¨Ì Roma mej éêeche. Puêuri tɨÌn tapuáêarijmeêeca, ajta muêuri tɨÌn autéhuijsimeêe mej tiúêuyesten. AêɨÌj mú jɨÌn caà aêuun aêuteájrupi aêu tɨ aêɨÌɨn tajtuhuan áêucatii mej mi caà tiêitɨÌj jɨÌn auteáturan É¨Ì ruyeêirá jɨmeêe aêiné capu huáêa jetze ajtémeêecantacaêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan. Ayee mú raxɨÌêeveêecaêa mej miyen ráacuaêani É¨Ì cuaêira É¨Ì mej jɨÌn raêutámuaêaree meêájna xɨcájraêan tɨ jetzen Dios tihuaêutáêuuniêiriêi. 29 AêɨÌj pu jɨÌn aêɨÌɨn Pilato ayén huirájraa á puaêacɨé huáêa jemi. Aj puêi ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Tiêitájni yeehui jɨÌn siyen tÃêijxajtziêi semɨÌjna mɨ jaêatɨÌ? 30 MatɨÌêɨj mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa yeehui caà ayén tiêitɨÌj jɨÌn auteáturancheêe tɨ aêij puaêa êeen, catu tiyen muaatátuiireêencheêe. 31 Aj puêi Pilato ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSetáêaj siyen ráêanviêitɨn setáêaj rujɨÌɨmuaêa siyen raêuxɨÌjteêen seêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ tejamuaatáêaca É¨Ì aêamua yeêirá. MatɨÌêɨj mi miyen tiuêutaniú aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêaijta u teyujtaêa tɨjɨÌn: âCapu hui ayén titatáêaca tej ti tiyen jaêatÉ¨Ì huajéêica. 32 Ayee pu tiuêurɨÌj tɨ ij ayén araúrasten aêɨÌjna É¨Ì niuucari É¨Ì tɨ jɨÌn Jesús ayén tiuêutaxájtacaêa aêij tɨ nuêu ayén tÃêimɨêɨni. 33 Aj puêi Pilato ajtahuaêa aêuun aêuteájrupi u chiêita. Tɨêɨj jà u yaêutajé É¨Ì Jesús. Ayee pu tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Ni hui peêɨÌn púêeen É¨Ì tɨ tihuáêaijteêe aêɨÌmej É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan? 34 Jesús pu ayén tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Ni yeehui aseɨÌj penaêa piyen aêij tirájteu nusu seɨÌj ayén tinaatéxajtacaêa múêeetzi jemi? 35 Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Pilato tɨjɨÌn: â¿Ni tzaa niyen Israél jetze ajtémeêecan? Canu xaa neêu yeehui. AêɨÌɨme É¨Ì mej ateɨÌtestemuaêa púêeen, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêaijta u teyujtaêa, aêɨÌɨ mú aêɨÌɨn púêeen É¨Ì mej múêeetzi yé véêetua ineetzi jemi. ¿Tiêitájni hui aêij puáaruu? 36 Ajta aêɨÌɨn Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAêɨÌjna É¨Ì nej jɨÌn tÃêaijta, capu hui yen meêecan É¨Ì chaanaca japua. TÉ¨Ì puaêa ayén éeneêen áêameêencheêe, ayée mú meêɨÌjna jɨÌn tiuêutatéseêencheêe É¨Ì mej nevaɨreêe mej mi caà miyen náêateeviêin aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêaijta u teyujtaêa. MÉ¨Ì ajta, seɨcɨé pu éeneêe seijreêe É¨Ì nej jɨÌn tÃêaijta. 37 Aj puêi Pilato ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAa niêijtá neêu, múêee pej xaa hui tiêitɨÌj jɨÌn tihuáêaijteêe aêɨÌmej É¨Ì teɨte. Ajta aêɨÌɨn Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âXɨÌêepɨêɨn pej piyen tiuêutaxájtacaêa nej nuêu tiêitɨÌj jɨÌn tihuáêaijteêe. Jee xaa neêu ayén tiêayajna nej neêɨÌjna jɨÌn huanúêihuacaêa. Ayee nu êeen jɨÌn yen huataseÃjre Ãiyen chaanaca japua nej ni niyen neêɨÌjna jɨÌn tiuêutaxá neêɨÌjna jɨmeêe tɨ ayén tiêayajna. MatɨÌj menaêa puaêamé É¨Ì mej miyen raêancuréêa meêɨÌjna tɨ ayén tiêayajna, naÃmiêi mú hui nenamua. 38 Aj puêi Pilato ayén tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Tiêitájni aêɨÌɨn yeehui púêeen aêɨÌjna tɨ ayén tiêayajna? SeɨÌj puêu huiráame, tɨ puaêa Jesús nusu Barrabás (Mt. 27:15-31; Mr. 15:6-20; Lc. 23:13-25) TɨÌêɨj ayén tiuêutaxáataj, aj puêi huirájraa, ajta aêuun aêuréêene huáêa jemi É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan. Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âCapu hui tiêitɨÌj aêij ayén tináêamitɨejteêe É¨Ì nej jɨÌn tiêitɨÌj jɨÌn jetze teêujpuáêajteêen. 39 MÉ¨Ì seajta múêeen, ayée xu tÃêijrɨêɨre nej niyen amuaêirátuiitzeêen seɨÌj tɨ aiteánamiêi setɨÌêɨj seri siyen raêutámuaêareeriêi É¨Ì xɨcájraêan jetze tɨ Dios jetzen tihuaêutáêuuniêiriêi É¨Ì Ã¡êamuavaujsimuaêacɨêɨ. ¿Ni siyen hui raxɨÌêeveêe nej niyen amuaêirátuiitzeêen nemɨÌjna tɨ ayén nuêu tejáêamuaêaijteêe mɨ sej Israél jetze ajtémeêecan? âAyee pu tihuaêutaêÃhuaêuriêi. 40 MatɨÌêɨj mi miyen caêanÃn jɨÌn titeejÃjhuacaêa tɨjɨÌn: âCatu. Catu raxɨÌêeveêe temɨÌjna. Patáêaj yeehui tuêirátuiitzeêen peêɨÌjna É¨Ì Barrabás. Ajta aêɨÌɨn Barrabás, aêɨÌɨ pu huáêa jetze ajtémeêecantacaêa aêɨÌmej É¨Ì mej huaêuténeêusiêi mej mi huáêariêi É¨Ì mej jɨÌn tÃêaijta aêɨÌɨme É¨Ì mej Roma éêemeêecan.
