San Mateo 13
WBT1 Aêájna xɨcájraêa jetze, Jesús pu huirájraa u chiêita. Aêuu pu aêaráêa aêájna tɨ eêeveêeêástɨme É¨Ì jaj. Aa pu aêutayeÃjxɨ. 2 Aj mú mi jeÃhua ajteáxɨɨrecaêa É¨Ì teɨte aêu tɨ aêij éêeneêe. Temuaêa mú tÃêitemuêiicaa É¨Ì teɨte. AêɨÌj pu jɨÌn ateájraa baarcu jetze tɨ jaataêa eêecáveêecaêa. Aêuu pu i eêerácatii. Majta meêɨÌn É¨Ì teɨte, áa mú aêucaÃjmeêecaa jaêapuaÃri japua á vejliêi aêu tɨ É¨Ì jaj. 3 Ajta áêiyen tihuaêajmuáêate seɨÌj chuijtari jɨmeêe. Ayen tɨjɨÌn: âJaêatÉ¨Ì hui tɨ tÃêihuastehuaêa, u pu áêume tɨ tejéêehuasteêen. 4 Aa pu auméêecaa ratáhuaêanáa imueêeri. Seica pu i imueêeri juye jetze huavatzɨÌjraa. Aj mú mi pinaêase júteêɨmua aveêecáane, meraaréêejeêipɨ. 5 Ajta seica pu huavatzɨÌjraa tetej tzajtaêa aêu tɨ caà jeÃhua chuej áêuca. Aj puêi huaréêehuaa, aêiné capu huatétee É¨Ì chuej tɨ aêucárutixɨêɨn É¨Ì naanaêaraêan. TɨÌêɨj huaréêepɨstacaêa É¨Ì chuej, aj pu i caêanacan ajnéj É¨Ì imueêeri. 6 Ajta tɨÌêɨj u eêiréêene É¨Ì xɨca, aj puêi huaréêehuaa É¨Ì xɨcaj jɨmeêe É¨Ì tɨ huanéj. AêɨÌj pu jɨÌn jij huaréêehuaa aêiné capu ajtanáanaêajmeêecaêa. 7 ‘Ajta seica É¨Ì imueêeri, aêúu pu aêuvatzɨÌjraa aêu tɨ aêutzÃcareêeme. TɨÌêɨj aêɨÌɨn tzicareêe huavaújse, aêɨÌɨ pu i raêaváêana É¨Ì tɨ tÃêihuastiêihuacaêa. AêɨÌj pu jɨÌn caà huácɨɨrecaêa. 8 ‘Aru seica pu huavatzɨÌjraa aêu tɨ aêurɨÌêen É¨Ì chuej. AêɨÌɨ pu xaa i ajnéj. Tɨêɨj jà huavaújse. Temuaêa puêi tiúêucɨɨrecaêa. Seica pu imueêeri, ayén airájraa tɨ huácɨɨrecaêa seɨj ajta seɨj tɨ ajnéj aêachú cumu anxɨÌte É¨Ì atzi tɨ catéêetejmeêecaa. Ajta seica, ayén tiúêucɨɨrecaêa aêachú cumu huaÃcate. Ajta seica, seité japuan tamuáamuataêa pu catéêetejmeêecaa seɨj ajta seɨj. 9 ‘MÉ¨Ì sej huiteánajcaêamua, xáanamuajriêi hui temuaêa naa. 10 Aj mú mi ajteáxɨɨrecaêa á vejliêi jemin É¨Ì Jesús aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Aj mú mi miyen tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêiné êeen jɨÌn piyen tihuaúêixaateêe É¨Ì teɨte chuijtari jɨmeêe tɨ caà jaêatÉ¨Ì yaúêitɨe? 11 Aj pu i ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âMúêejmi pu Dios tejáêamuaêixaateêe eêehuauritɨéecan jɨmeêe aêɨÌjna tɨ rúêavaa aêɨÌjna jɨmeêe tɨ Dios ari tÃêaijta nainjapua Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua. MÉ¨Ì majta aêɨÌɨme É¨Ì seica, capu aêatzu rɨêɨrà mej mi yaúêitɨée muáêaraêani aêiné capu Dios ayén huaêutáêa. 12 ‘Ayee pu tÃêeen: jɨÌmeêen aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ áêujcaêane tɨ ayén cɨÌj caj tiyaúêitɨée áêaraêani É¨Ì Dios jemi, Dios pu jeÃhua huápɨêɨ raatáêasin aêɨÌjna. Ajta aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ caà áêujcaêane tɨ jaÃtzeêe yaúêitɨée áêaraêani É¨Ì Dios jemi, Dios pu ráêariêira aêachú tɨ caj ari tirúêumuaêaree. 13 AêɨÌj nu jɨÌn niyen tejáêamuaêixaateêe chuijtari jɨmeêe mej mi caà yaúêitɨée muáêaraêani. Ayee pu tÃêeen aêɨÌmej jemi. AêɨÌɨ mú mé uunéjneêe, aru camu tiêitɨÌj seɨj. Majta mú tÃêinamua, aru camu tiêitɨÌj namua. Camu majta yaúêitɨe. 14 ‘Ayee pu ari araúraste huáêa jemi aêij tɨ raêuyúêuxacaêa aêɨÌjna É¨Ì IsaÃas teecan, É¨Ì tɨ tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan tɨjɨÌn: Múêeen xu xaa ráanamua tɨÌj naêa tɨ i yú auumé. MÉ¨Ì seajta múêeen, caxu yaúêitɨée xáêajuêun. Múêeen xu xaa mé uunéjneêeri xáêajuêun. MÉ¨Ì seajta, caxu tiêitɨÌj seijran. 15 Ayee tÃêeen, aêiné aêɨÌɨ mú jemin antaújnaamua É¨Ì ru tzajtaêan. CɨÌj muêu caj tÃteêiteánajcaêamua. Camu áêujcaêane mej aêatanéjneêere mej raaseÃj tiêitɨÌj tɨ pɨÌrɨcɨ. Naêari caÃ, aêɨÌɨ mú yaúêitɨée muáêajuêun. Majta mú mé uunéjneêeri muáêajuêun mej raaseÃj tiêitɨÌj tɨ pɨÌrɨcɨ. Majta mi ráêastijreêe muáêajuêun É¨Ì mej ranamua. Majta mú neetzi jemi yé veêeréêeninéica muáêajuêun nej ni tihuaêutáêuuniêi. Ayee pu jɨÌmeêen raêuyúêuxacaêa aêɨÌjna É¨Ì IsaÃas teecan. 16 ‘MÉ¨Ì seajta múêeen i sej áêujujhuaêan ne jamuan, setáêaj huataújtemuaêaveêen seêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì sej huiteánajcaêamua sej si raêaráêastijreêen É¨Ì sej ranamua, seajta ahuaújcaêanen sej aêatanéjneêere sej si raaseÃj tiêitɨÌj tɨ pɨÌrɨcɨ. 17 ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe tzáahuatiêiraêa jɨmeêe, muêiitÉ¨Ì É¨Ì mej rɨÌêɨ tÃêiteteɨtestacaêa, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan, jeÃhua mú raxɨÌêeveêecaêa mej miyen tiuêuséij aêij sej seri tÃêiseij inee jemi. MÉ¨Ì majta, camu aêatzu raaseÃj. Ayee mú cheêatá menaêa tÃêijxeêeveêecaêa mej miyen ráanamua aêij sej seri tÃêinamua inee jemi. MÉ¨Ì majta, camu xaa neêu ráanamuajriêi. 18 ‘Casiêi, xáanamuajriêi aêij tɨ huataújmuaêa i chuijtari tɨ jɨÌmeêen raxa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ raahuáste É¨Ì imueêeri. 19 TÉ¨Ì puaêa jaêatÉ¨Ì ráanamua É¨Ì niuucari tɨ jɨÌmeêen raxa Dios tɨ tÃêaijta nainjapua Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua, tɨ puaêa aêɨÌɨn caà yaúêitɨee, aêɨÌjna tɨ aêij puaêa êeen, aêɨÌɨ pu tzajtaêan huataseÃjreêesin. Aj pu i ráêariêira É¨Ì niuucari tɨ rúêumuaêareerecaêa. AêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ, ayée pu êeen tɨÌj É¨Ì imueêeri tɨ huavatzɨÌjraa aêájna juye jetze. 20 ‘Ajta, aêɨÌjna É¨Ì imueêeri tɨ huavatzɨÌjraa É¨Ì tete tzajtaêa, ayée pu êeen tɨÌj É¨Ì jaêatɨ tɨ amuacaà raêaránajchecaêa É¨Ì tɨ ráanamuajriêi. 21 Aru capu tiêitɨÌj japuan ninei aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. TÉ¨Ì puaêa aêatzu rajpuaÃitzi aêɨÌjna jɨmeêe mej seica ráêaxɨeehuariêira meêɨÌjna jɨmeêe tɨ naêaráêastijreêe ineetzi, naêari tɨ puaêa seica aêij puaêa méraruure, cɨÌj puêu teêevÃicuaêira aêame. Caêanacan pu mé nejaúujɨsin. 22 ‘AêɨÌjna tɨ hui huavatzɨÌjraa aêu tɨ aêutzÃcareêeme, aêɨÌɨ pu ayén êeen tɨÌj seɨÌj É¨Ì tevi tɨ xaa ranamua É¨Ì niuucari. Aru jeÃhua pu tÃêimuajca aêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ téêeme Ãiyen chaanaca tej japuan seijreêe. Ajta, nain tɨ tÃêijchaêɨɨ, aêɨÌɨ pu raamuáêitɨ aêɨÌjna É¨Ì tevi. AêɨÌj pu jɨÌn, caà chéêe raêutámuaêareeriêi aêij tɨ tiráanamuajriêi. Capu ajta chéêe rɨêɨrà tɨ aêɨÌɨn tevi ayén raatévaɨreêen É¨Ì Dios. 23 ‘Ajta aêɨÌjna É¨Ì imueêeri tɨ huavatzɨÌjraa japuan É¨Ì chuej tɨ huarɨÌêen, ayée pu êeen tɨÌj É¨Ì jaêatɨ tɨ yaúêitɨe tɨÌêɨj ráanamua É¨Ì niuucari. Jéihua pu tÃêijvaɨreêe É¨Ì Dios. Yee pu tiraatátuiireêesin É¨Ì Dios jemi tɨÌj aêɨÌjna É¨Ì imueêeri tɨ huácɨɨrecaêa aêachú cumu anxɨÌte tɨ catéêetejmeêecaa, naêari huaÃcate caêɨÌn seité japuan tamuáamuataêa É¨Ì imueêeri. 24 Ajtahuaêa seɨÌj ayén tihuaêutáêixaa É¨Ì chuijtari jɨmeêe aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ayen tɨjɨÌn: âAyee pu tÃêirɨneca Ãjii Dios tɨ tÃêaijta Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua. JaêatÉ¨Ì pu imueêeri huahuáste japuan É¨Ì ruchuej tɨ huarɨÌêen. 25 Ajta áêiyen matɨÌêɨj naÃjmiêi tÃcuêutzucaêa, seɨÌj pu hui aveêeréêene tɨ rájchaêɨɨreêe aêɨÌjna tɨ chuej tÃchaêɨɨ. Ajta aêɨÌɨn tɨ rájchaêɨɨreêe, aêɨÌɨ pu ɨxaj huahuáste tzajtaêan aêɨÌjna É¨Ì triigu. Aj pu i áêuraa. 26 ‘Aj pu i ajnéj aêɨÌjna É¨Ì triigu, ajta aêɨÌjna É¨Ì É¨xaj. TɨÌêɨj huavaújse, aj pu i huÃjmuaiyuxɨ aêɨÌjna É¨Ì triigu. Aj mú mi ráamuaêareeriêi tɨ ajta seɨÌj huáviviihuacaêa É¨Ì imueêeri aêiné capu huÃjmuaiyuxɨ aêɨÌjna É¨Ì É¨xaj. 27 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tÃêimuarɨêe, aêúu mú hui áêujuêun mej mi tiraataêixaateêen aêɨÌjna tɨ chuej tÃchaêɨɨ. Miyen tɨjɨÌn: “Tavastaraêa, tɨ puaêa peêɨÌn huahuáste imueêeri tɨ rɨÌêen aêujna áêa chuej japua, ¿aêuné eêejnéj aêɨÌjna É¨Ì É¨xaj?" 28 ‘Aj pu i aêɨÌjna tɨ chuej tÃchaêɨɨ, ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: “SeɨÌj tɨ néjchaêɨɨreêe ayée pu náaruu.” Majta miyen tiraataêÃhuaêuriêi aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêimuarɨêe miyen tɨjɨÌn: “¿Ni muaêaráanajche tej u áêujuêun tej ráêijcuuxɨn teêɨÌjna É¨Ì É¨xaj?" 29 ‘Aj pu i ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: “Capu ruxeêeveêe sej racuta seêɨÌjna É¨Ì É¨xaj, aêiné tɨ puaêa seri ráêijcuunan aêɨÌjna É¨Ì É¨xaj, ajta pu áijcuuxɨjsin aêɨÌjna É¨Ì triigu aêiné ru jetze pu huáêuu. 30 Chéêe ayén éeneêen tɨ naÃjmiêi huavaújseêen ajta caà tejaêuréêenen tɨ teêentiêáêasin. Aj nu ni huaêutaêaÃjteêesin aêɨÌmej É¨Ì mej tÃêimɨjhuaca mej mi amuacaà ráêijcuuxɨn meêɨÌjna É¨Ì É¨xaj, matáêaj raajɨÌêɨcɨêen mej mi rájseɨreêen matáêaj raêanteátaira. Majta áêiyen, meêɨÌn meruêuteátuaasin meêɨÌjna É¨Ì triigu u chiêita, aêu mej téjéêeyuuhuaca." 31 Jesús pu ajtahuaêa seɨÌj huaêutáêixa É¨Ì chuijtari. Ayen tɨjɨÌn: âAyee pu tÃêeen Dios tɨ tÃêaijta Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua. Ayee pu êeen tɨÌj tuêupi tiêitɨÌj tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn mostasa. JaêatÉ¨Ì pu raahuáste É¨Ì játzeêaraêan aêájna jáêahuaêa aêu tɨ téêatachuej. 32 AêɨÌjna É¨Ì mostasa, ayée pu êeeneêen téjatzeêe tɨ jaÃtzeêe iêi cɨÌlieen caà seica É¨Ì jatzi. MÉ¨Ì ajta, tɨÌêɨjtá huavaújseêen, jaÃtzeêe pu ajtɨÌtɨêɨ aêame caà seica É¨Ì tuêupi tɨ Ãiyen seijreêe chaanaca japua. Yee pu ajtɨÌtɨêɨ aêame tɨÌj cɨyej. Aj mú mi aveêeréêenejsin É¨Ì pinaêase mej ráêaraêa mej mi án téjaêuteúruêituêajteêen án cɨÌyeêaraêan jetze. 33 Ajtahuaêa seɨÌj chuijtari huaêutáêixa. Ayen tɨjɨÌn: âAyee pu ajta tÃêeen jɨÌmeêen Dios tɨ tÃêaijta Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua. Ayee pu êeen tɨÌj aêɨÌjna É¨Ì levadura. AêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa, aêɨÌɨ pu huaÃca medida ruêuteájraa É¨Ì hariina. Aj pu i rajcuaÃjtzitacaêa levadura jamuan. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì levadura, aêɨÌɨ pu tzajtaêan huaneájxɨ nainjapua É¨Ì cuaÃjtzi. 34 TiêitɨÌj tɨ naêa tɨ tihuáêaêixaêatehuaêa É¨Ì teɨte, Jesús pu nain tihuaêutáêixaa chuijtari jɨmeêe. Capu tiêitɨÌj huáêaêixaateêecaêa tɨ éêehuáuritɨe sino chuijtari puêu jɨÌmeêen. 35 Ayee pu tiúêuruu tɨ ij ayén araúrasten aêij tɨ tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì tɨ tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan tɨjɨÌn: Nee nu tihuaêutáêixaateêesin neêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì chuijtari. Nee nu neêɨÌjna huataxájta, aêɨÌjna tɨ rúêavaa nain xɨcaj tzajtaêa tɨ yú eêiréêene tɨÌêɨj Dios raatétaahuacaêa aêÃjna i chaanaca tej japuan yen seijreêe. 36 Aj pu i Jesús airájraa É¨Ì teɨte jemi. Aj pu i uteájrupi u chiêita. Aêuu mú ajteáxɨɨrecaêa jemin aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Aj mú mi miyen tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âAisÃ, taatáêixaateêe aêij tɨ huataújmuaêa aêɨÌjna É¨Ì chuijtari aêɨÌjna tɨ jɨÌmeêen raxa É¨Ì É¨xaj tɨ huavaújse aêu tɨ eêejnéj taséehua japua. 37 Aj pu i Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAêɨÌjna É¨Ì tɨ raahuáste É¨Ì imueêeri tɨ rɨÌêen, nee nu neêɨÌn púêeen, inee i nej neajta teáataêa jetze airáane. 38 Ajta aêɨÌjna É¨Ì taséehua, ayée pu huataújmuaêa tɨjɨÌn É¨Ì chaanaca i tej japuan yen iêi seijreêe. AêɨÌjna É¨Ì imueêeri tɨ rɨÌêen, ayée pu êeen tɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej ahuaújcaêane tɨ Dios tÃhuaêutaêaÃjteêen. Ajta aêɨÌjna É¨Ì É¨xaj, ayée pu êeen matɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej Ãêiteɨtestemuaêameêen aêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu. 39 ‘Ajta hui aêɨÌjna tɨ rájchaêɨɨreêe, aêɨÌjna tɨ raahuáste É¨Ì É¨xaj, aêii pu aêɨÌɨn púêeen aêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu. Ajta, aêɨÌjna É¨Ì xɨcájraêa mé jetzen tÃêitzaanan, ayée pu huataújmuaêa tɨjɨÌn aêájna xɨcájraêa tɨ jetzen teêentipuáêajte i chaanaca japua. Majta meêɨÌn É¨Ì mej tÃêitzaanan, aêii mú aêɨÌɨn púêeen É¨Ì mej tÃêivaɨreêe u ta japua Dios tɨ éêeseijreêe. 40 ‘Ayee pu cheêatá naêa téêeme aêájna xɨcájraêa tɨ jetzen nain teêentipuáêajte aêij mej titetiújchaêɨɨ matɨÌêɨj ráêijcuuxɨɨ meêɨÌjna É¨Ì É¨xaj mej mi raêanteátaira. 41 Neajta inee, i nej neajta teáataêa jetze airáane, nee nu huaêutaêaÃjteêesin aêɨÌmej É¨Ì mej tÃêivaɨreêe u ta japua mej mi áêucɨɨne nainjapua tɨÌj naêa É¨Ì nej jɨÌn antÃnmuaêaree mej mi aêuun huaêirájtuaani aêɨÌmej É¨Ì mej aêij puaêa tiratáêaca É¨Ì Dios, aêɨÌmej É¨Ì mej aêij puaêa rɨcɨ. 42 Aêuu mú huájaêucáhuaêaxɨjsin aêɨÌjna tzajtaêa aêu tɨ anúêutaa. Aêuu mú ruyeinixɨêɨn jeÃhua, majta ancuréêujcɨêɨmée muáêajuêun É¨Ì rutamej jɨmeêe meêɨÌjna jɨmeêe mej huápɨêɨ rajpuaÃjtzi. 43 ‘Majta meêɨÌn É¨Ì mej miyen rɨcɨ aêij tɨ tÃêijxeêeveêe É¨Ì Dios, ayée mú meêuun eêeseÃireêe muáêajuêun aêujna huáêayaêupua tɨ tÃêaijta. Ayee mú seÃireêe muáêajuêun tɨÌj É¨Ì xɨcaj tɨ aiiráxɨêɨxɨre É¨Ì jaitɨri jetze. Ajta, jaêatÉ¨Ì tɨ naêa tɨ huiteájnamua, chéêe aêɨÌɨn ráanamua temuaêa naa. 44 ‘Aêujna aêu tɨ Dios teêáijta, Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua, ayée pu tÃêirɨni tɨÌj É¨Ì jaêatɨ tɨ tiêitɨÌj huáteu tɨ rúêavaa, tɨ ajta huápɨêɨ tÃêijnajche. Aêuu pu ráateu taséehua japua. Aj pu i ajtahuaêa raatéêavaata aêujna cheêatá miijmu. Jéêecan pu rutémuaêaveêe aêɨÌjna jɨmeêe tɨ ráateu. AêɨÌj pu jɨÌn, nain tuaani aêachú tɨ caj tÃêijchaêɨɨ. Aj pu i áêiyen, aêɨÌɨ pu ráananan aêɨÌjna É¨Ì chuej. 45 ‘Ajta, ayée mú rɨcɨ aêɨÌɨme É¨Ì mej rahuauhuau mej mi meêuun aêuteárute Dios tɨ éêeseijreêe, ayée mú cheêatá menaêa rɨcɨ tɨÌj jaêatÉ¨Ì tɨ tÃêituêaraca. AêɨÌɨ pu áêucheêecan tɨ aêɨÌɨn rahuauni tiêitɨÌj perla tɨ naa êeen. 46 TɨÌêɨj seɨÌj huáteu, tɨ huápɨêɨ tÃêijnajche, u pu áêume tɨ ij nain tiúêutuaani aêachú tɨ caj tÃêijchaêɨɨ. Aj pu i aêɨÌjna nanan É¨Ì perla. 47 ‘Ajtahuaêa seɨÌj É¨Ì chuijtari: ayée pu êeen Dios tɨ tÃêaijta Ãiyen chaanaca japua, ajta u ta japua. Dios pu ayén rɨcɨ matɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej huaêité viviêiraca xɨéjmuaêari jɨmeêe tɨ vivéj. MatɨÌêɨj raêatéhuaêaxɨn á jaataêa, aj pu i chaêa naêa huaêitáseɨreêesin É¨Ì huaêité. 48 MatɨÌêɨj caà chéêe úêuvejri É¨Ì xɨéjmuaêari tzajtaêa, aj mú mi raêitapÃjsin á jaataêa meêɨÌjna É¨Ì xɨéjmuaêari. MatɨÌêɨj mi huáchijteêe á yaupÃjsin aêɨÌmej É¨Ì mej huaêité viviêiraca. Aêuu mú aêuráaseɨjráêɨn. Aj mú mi huaêavéêeêɨêɨxɨêɨsin É¨Ì huaêité É¨Ì mej rɨÌêen. Majta meêɨÌn É¨Ì huaêité É¨Ì mej rɨÌêen, sicɨÌri jetze mú huaêateátuaasin. Majta É¨Ì mej caà rɨÌêen, á mú huaúuhuaêaxɨjsin. 49 ‘Ayee pu cheêatá naêa téêeme aêájna xɨcájraêa tɨ jetzen nain teêentipuáêajte Ãiyen chaanaca japua. AêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêivaɨreêe É¨Ì ta japua Dios tɨ éêeseijreêe, aêɨÌɨ mú huiráajuêun mej mi huaêavéêejajpuaxɨêɨn rujɨÌmeêen É¨Ì teɨte É¨Ì mej aêij puaêa rɨcɨ, majta É¨Ì mej xɨÌêepɨêɨn rɨcɨ. 50 MatɨÌêɨjtá mi meêuun huauucáhuaêaxɨjsin É¨Ì hoorno tzajtaêa aêɨÌmej É¨Ì mej aêij puaêa rɨcɨ mej mi rajpuaÃjtzi muáêaraêani taij jɨmeêe. Aêuu mú ruyeinixɨêɨn, majta ancuréêujcɨêɨmée muáêajuêun É¨Ì rutamej jɨmeêe aêɨÌjna jɨmeêe mej rajpuaÃjtzi. 51 Aj pu i Jesús ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Ni secaà nain auêitɨée xaêaraa múêeen? Aj mú mi miyen tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âJee. 52 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAêɨÌj pu jɨÌn, tɨ puaêa seɨÌj tɨ tiúêujmuaêate É¨Ì yuêuxari jetze, tɨ puaêa aêɨÌɨn ajta autéjcheni aêɨÌjna jetzen tiêihuaújmuaêaten aêij tɨ tÃêirɨêɨri tɨ Dios tiraêaÃjteêen nain jɨmeêe, ayée pu éeneêe aêame aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨÌj seɨÌj tɨ huatéechiêi. Jéihua pu teêurájchaêɨɨ aêujna ruchiêitá. Ajta, jaêanáj tɨ naêa pu teêiráatɨêɨcɨ aêɨÌjna tɨ tiêijéjcua, ajta tɨ tiêimÃêimeêecan. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 53 TɨÌêɨj Jesús raêantipuáêajte tɨ tihuaúêixaateêe chuijtari jɨmeêe, aj pu i áêuraa. 54 Aêuu pu aêaráêa aêu tɨ aêuvéêese. Aj pu i aêutéjche tɨ tihuaêumuáêate huaêatéyujtaêa. Majta meêɨÌn É¨Ì mej ráanamuajriêi, jéêecan mú aêij raêutaseÃj. Ayee mú tÃêiruixaateêecaêa tɨjɨÌn: â¿Aêuquà yaêurɨÌêɨre amɨÌjna tɨ ayén temuaêa naa tirúêumuaêaree? ¿Tiêitájni muárɨêeriêiraêa púêeen É¨Ì tɨ jɨÌn ayén rɨcɨ aêɨÌjna É¨Ì tej jɨÌmeêen aêij yaêuseÃj? 55 AmɨÌjna, aêɨÌɨ pu hui yaujraêan aêɨÌjna tɨ tÃêisiêicheca. Ajta náà najraêan, aêɨÌɨ pu aêɨÌɨn púêeen aêɨÌjna É¨Ì MarÃa. ¿Ni mecaà meêɨÌn púêeen É¨Ì júutzimuaêameêen aêɨÌjna É¨Ì Jacobo, ajta aêɨÌjna É¨Ì José, ajtahuaêa seɨÌj aêɨÌjna tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Simón, ajta aêɨÌjna É¨Ì Judás? 56 ¿Ni mecaà majta yé che ta jamuan, aêɨÌɨme júutzimuaêameêen É¨Ì mé êuuca? TÉ¨Ì puaêa ayén tiêayajna, ¿aêuné éêemeêecan aêɨÌjna É¨Ì muaêatzÃireêaraêan tɨ yé raateájtuaa amɨÌjna mɨ Jesús? 57 MatɨÌêɨj mi ráêanchueere meêɨÌjna É¨Ì Jesús. AêɨÌj mú jɨÌn, miraatamuári. Ajta, ayée pu tihuaêutáêixaa É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âNaÃmiêi mú rɨÌêɨ tiratáêaca aêɨÌjna jemi É¨Ì tɨ tÃêixaxaêa É¨Ì Dios jetze meêecan. MÉ¨Ì majta, aêɨÌɨme É¨Ì mej huacaÃjme aêu mé éêeche, majta aêɨÌɨme É¨Ì teɨtestemuaêameêen É¨Ì mej éêeche jamuan, camu rɨÌêɨ tiratáêaca. 58 AêɨÌj pu i jɨÌn caà jeÃhua ayén tiúêuruu aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì muárɨêeriêireêaraêan aêujna aêiné camu ráêatzaahuateêecaêa.
