San Marcos 6
WBT1 Aêuu pu áêuraa É¨Ì Jesús, majta É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. MatɨÌêɨj mi aêucÉ¨Ì aêuun pújmeêen aêu tɨ aêuvéêese aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 2 TɨÌêɨj tejaêuréêene aêɨÌjna xɨcájraêa mej jetzen ruseêupi, tɨÌêɨjà aêutéjche tɨ tihuáêumuaêaten huaêatéyujtaêa. JeÃhua mú teɨte ráanamuajriêi. Jéêecan mú aêij teêutaseÃj. Ayee mú tÃêiraêihuaêuracaêa tɨjɨÌn: â¿Aêuné yaêurɨÌêɨre amɨÌn niuucarijraêa? ¿Tiêitáani muaêatzÃireêaraêan púêeen aêÃjna tɨ raateájtuaa amɨÌjna jemi mɨ Jesús tej caà xɨ jaêanáj méêe yáêunamuajriêi? 3 AmÉ¨Ì pu yeehui aêɨÌɨn púêeen É¨Ì yaujraêan É¨Ì tɨ tÃêisiêicheca. AêÉ¨Ì pu náà najraêan ayén ántehuaa tɨjɨÌn MarÃa. AêÉ¨Ì mú júutzimuaêameêen púêeen aêɨÌɨme É¨Ì Jacobo, ajta É¨Ì José, ajta É¨Ì Judás, ajta aêɨÌjna É¨Ì Simón. Majta seica É¨Ì júutzimuaêameêen É¨Ì mé êuuca, aêɨÌɨ mú yéchej ta jamuan. âAyee mú tiújêixaateêecaêa. AêɨÌj mú jɨÌn ráêachueereêecaa meêɨÌjna É¨Ì Jesús. AêɨÌj mú jɨÌn caà raxɨÌêeveêecaêa. 4 Ajta, ayée pu Jesús tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âNaÃimiêi mú rɨÌêɨ tiraêutaseÃj temuaêa naa É¨Ì tɨ tiêixa É¨Ì niuucari tɨ Dios jemi meêecan. MÉ¨Ì ajtáêi, É¨Ì mej huacaÃjme ruche, majta É¨Ì mej iêivaujsimuaêameêen, majta É¨Ì mej jamuan éêeche, camu tɨÌn rɨÌêɨ tiraêutaseÃj aêɨÌɨme. 5 Ayee puêu caà tiuêutárɨêɨristarecaêa tɨ aêɨÌɨn Jesús tiêitÉ¨Ì aêij huáruuren É¨Ì mej jɨÌn aêij raêutaseÃj tɨÌj ari tiúêuruu puaêamecɨé. Ayee puêu huarɨÌj; huaêajtamuárɨêexɨ seica É¨Ì teɨte. TɨÌêɨj i xaa tihuáêuhuaa. 6 AêɨÌj puêi jɨÌn aêij tiraêutaseÃj É¨Ì tzajtaêan mej caà ráêatzaahuateêecaêa. TɨÌêɨj jà áêuraa É¨Ì Jesús. Aêuu pu áêuyeêicaa aêɨmuá aêu tɨ aêuchájtaêajmee. Ajta tihuáêamuaêatejcaêa. 7 TɨÌêɨj jà Jesús pu huaêutajé aêɨÌmej É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. Aj puêi huaêaréêeêitixɨ huaêapuacajméêen. Ajta tihuaêuêÃjca aêɨÌjna jɨmeêe mej mi huaêutamuáriteêen É¨Ì tiyáaruêuse É¨Ì mej huáêa tzajtaêa seijreêecaêa É¨Ì teɨte. 8 Ajta ayén tihuaêuêÃjca mej caà tiêitÉ¨Ì antiáêa É¨Ì mej jɨÌn huateújvaɨreêen É¨Ì juye jetze. AêÉ¨Ì muêu nuêu aêachueeni tiêitÉ¨Ì itzɨÌj É¨Ì mej jɨÌn raújcaêanÃhuaêa. Capu nuêu aêij tÃêirɨêɨri mej tiêitɨÌj antiáêa caêanà naêari tiêitÉ¨Ì Ãnɨeêe nusu tumin. 9 Majta, ajtaújcaêacaÃiteêaxɨêɨn. Majta seexuêijméêen teêucaujchéeteêaxɨêɨn seɨj ajta seɨj. Capu nuêu aêij tÃêirɨêɨri mej huaêapuacajméêen teêentipÃi É¨Ì tiúêujsiicuêu. 10 Ajta ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa hui chiêita xuêuteárute mé jáêahuaêa chajtaêa, aêúu xu huateáturaasin tɨÌj naêa aêachú sej áêateere aêájna chajtaêa. 11 ‘Ajta tɨ puaêa mé jáêahuaêa mecaà amuaatáêacareêen sej uteárute, naêari tɨ puaêa mecaà ranamuajracu É¨Ì sej tihuáêaêixaateêen, ayée xu huárɨni, sej huirácɨɨne seêújna. Seraêatécaêatzɨjxɨêɨn É¨Ì rucaêacai tɨÌêij cáaxɨn É¨Ì chuej. Ayee xu huárɨni mej mi ráamuaêaree É¨Ì teɨte tɨjɨÌn maêuteájturaa É¨Ì Dios jemi. Michéêe ráamuaêaree mej auteájturaa É¨Ì Dios jemi aêachú mej puaêamé mej caà áêamuanamuajracucaêa. ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe, aêɨÌjna xɨcájraêa tɨ jetzen huaêuxɨÌjteêen É¨Ì Dios É¨Ì mej jɨÌn auteájturaa É¨Ì jemin, jeÃhua pu puaÃjtzi huaêutáêasin. JaÃtzeêe mú rajpuaÃitzi muáêajuêun aêujna chajtaêa mecaÃ É¨Ì mej meêuun éêechejcaêa aêujna tɨ ayén tejaêarájtehuaacaêa tɨjɨÌn Sodoma, ajta tɨjɨÌn Gomorra. âAyee pu tihuaêutáêixaa. 12 MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj. Metihuáêihuaêixaateêe É¨Ì teɨte tɨ nuêu ayén tiúêujxeêeveêe mej nuêu seɨcɨé tiúêumuaêati É¨Ì ru tzajtaêa. 13 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, aêɨÌɨ mú jeÃhua huaêutamuári É¨Ì tiyáaruêuse É¨Ì mej huáêa tzajtaêa seijreêecaêa É¨Ì teɨte. Majta jeÃhua tihuaêavéêehuaateêaxɨ aceite jɨmeêe huáêa muêúutzeêen É¨Ì mej tÃêicucuiêi. NaÃjmiêica mú tiúêuhuaate. 14 Iraêatéeviêi, matɨÌêɨj ráanamuajriêi nain japua, tɨÌj naêa aêuun mej aêuchéjmeêecaa É¨Ì teɨte aêij tɨ tiúêuruu É¨Ì Jesús. Ajta aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨ veêée, aêɨÌɨ pu ajta ráamuaêareeriêi. Ayee pu ántehuaacaêa É¨Ì tajtuhuan tɨjɨÌn Heródes. Aj puêi ayén tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes tɨjɨÌn: âAêɨÌjna É¨Ì Juan teecan, É¨Ì tɨ huáêamuaɨêɨhuacareêe, aêɨÌɨ pu hui huatarúj. Aêitáraa aêu mej yeêaváêana. AêɨÌj pu jɨÌn raayɨÌêɨtɨ tɨ ayén tiúêuruuren. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan. 15 Majta seica, miyen tɨjɨÌn: âAêi pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì ElÃas É¨Ì tɨ aêɨÌjna jɨÌn tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan. Majta seica miyen tɨjɨÌn: âAêi pu aêɨÌɨn pɨÌrɨcɨ jaêatÉ¨Ì tɨ tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan. Ayee pu cheêatá naêa tiêitéjvee É¨Ì Dios jemi matɨÌj É¨Ì seica É¨Ì mej mejmÃêi miyen tÃêixaxaêataêa. 16 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Heródes, tɨÌêɨj ráamuaêareeriêi, ayée pu tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âAêi pu aêɨÌɨn púêeen aêɨÌjna teecan É¨Ì Juan É¨Ì nej raataêaÃjtacaêa mej ruêijveÃjche É¨Ì muêúuraêan. AêÉ¨Ì pu hui huatarúj huáêa tzajtaêa É¨Ì mɨêɨchite. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes. 17 Aru seɨÌj pu púêeeneêe, êɨÌitaêa tɨ ayén ántehuaacaêa tɨjɨÌn HerodÃas. AêÉ¨Ì pu ɨÌraêaraêan puêéeneêe É¨Ì Felipe. Ajta aêɨÌɨn Felipe, aêɨÌɨ pu juutzeájraêan púêeeneêe É¨Ì tajtuhuan É¨Ì Heródes. TɨÌêɨj jà Heródes aêɨÌɨn ancuréêeviêitɨ aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa, aêɨÌɨn tɨ Felipe raatéviêitɨneêe. 18 Aj puêi aêɨÌɨn É¨Ì Juan ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Heródes tɨjɨÌn: âCapu aêij tÃêirɨêɨri pej ratéviêitɨneêen muáêihuaaraêa tɨ yáêuviêitɨneêe. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan. 19 TɨÌêɨj jà huataniúêucacaêa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa. AêɨÌj pu jɨÌn aêɨÌɨn Heródes, raataêaÃjtacaêa mej raêanján aêɨÌjna É¨Ì Juan. Majta raêamuáajɨêɨcɨe alaambre jɨmeêe aêu tɨ aiteánamiêihuacaêa. Jéêecan pu rájchaêɨɨreêecaêa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa. AêÉ¨Ì pu jɨÌn rajéêicatamɨêɨcaêa. 20 MÉ¨Ì ajtáêi aêɨÌɨn É¨Ì Heródes, aêɨÌɨ pu ráamuaêareeracaêa tɨ rɨÌêɨ tÃêitevistacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan, ajta tɨ ayén rɨjca aêij tɨ tÃêijxeêeveêecaêa É¨Ì Dios. Ajta aêɨÌɨ pu tÃêimuaêajca aêɨÌjna jemi É¨Ì Juan. Aúcheêe pu raêaránajchecaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes tɨ ráanamua aêij tɨ tiuêuxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan. Capu aêij Ãêirɨni tɨ caà temuaêa tiyaúêitɨeecaêa aêij tɨ tÃêixajtacaêa. AêɨÌj pu jɨÌn Heródes caà raatáêacareêe aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa tɨ raajéêica. 21 TɨÌêɨj aêájna teêaráêa É¨Ì xɨcáaraêan jaêanáj tɨ meêecan aêɨÌjna É¨Ì Heródes, aj pu xaa aêɨÌɨn êɨÌitaêa ráêamitɨejteêecaêa aêij tɨ yeêà huárɨni tɨ raajéêica É¨Ì Juan. TɨÌêɨj jà Heródes, aêɨÌjna tɨ tÃêiyesten tɨ teêaráêa É¨Ì xɨcáaraêan jaêanáj tɨ meêecan, jeÃhua pu teɨte huatáêinee, xantaaruêu, matɨÌj menaêa huáêa capitanme, majta mej tÃtetéêuêupuêu meêɨÌjna jɨmeêe mej tihuáêaijteêe É¨Ì teɨte, majta É¨Ì mej meêuun aêuchéjme aêujna Galilea, É¨Ì mej jeÃhua ruxeêeveêe. 22 Aj puêi yaujraêan aêɨÌjna É¨Ì HerodÃas, aêɨÌɨ pu aêuteájrupi u chiêita aêu mej tejanúêucuaêacaêa. AêɨÌjna É¨Ì yaujraêan, êɨÌitaêa pu pɨÌrɨcɨ. Aj puêi aêɨÌɨn tiuêutéenei ruseɨÌj huáêa vejliêipua. Temuaêa pu jeÃhua tiraêaránajchecaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes É¨Ì tɨ tiuêutéenei, majta aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan tÃêicuaêacaa. Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨjɨÌn: âNaatáhuaviiriêi tiêitɨÌj pej aêij tÃêixeêeveêe. Nemuaatáêasin. 23 JeÃhua pu teêataújratziiriêi ruseɨÌj tɨ ayén tiraatáêan tiêitɨÌj tɨ raatáhuaviira. Capu nuêu aêij rɨni tɨ puaêa raatáhuavii jáêitaêa aêu tɨ tihuajéêaijteêe. 24 Aj puêi áêuraa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa. TɨÌêɨj i ayén tÃyaêutaêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì runáà na tɨjɨÌn: â¿Tiêitájni neraatáhuavii É¨Ì tajtuhuan? âYee pu tiraataêÃhuaêuriêi. Aj pu i ayén tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì náà najraêan tɨjɨÌn: âHuatáhuaviiriêi hui É¨Ì muêúuraêan aêɨÌjna É¨Ì Juan tɨ huáêamuaɨêɨhuaca. 25 Aj pu i ajtahuaêa caêanacan uteájrupi aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨ veêée. Aj pu i ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAyee nu tÃêijxeêeveêe pej naataêɨÌêɨteêen tuxaêa jetze É¨Ì muêúuraêan É¨Ì Juan tɨ huáêamuaɨêɨhuaca tej ti ramuaêareere tɨjɨÌn puêuri huamɨÌêɨ. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan É¨Ì HerodÃas. 26 Temuaêa pu aêij puaêa tiraatáêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨ ruseɨÌj ayén teêataújratziiriêi tɨ ayén nuêu huárɨni aêij tɨ tÃêijxeêeveêe aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa É¨Ì yaujraêan É¨Ì HerodÃas. Majta aêɨÌɨme tɨ huaúêinee, aêɨÌɨ mú majta ráanamuajriêi tɨÌêɨj raatáêa É¨Ì runiuuca. AêɨÌj pu jɨÌn rutéviêiraêacaêa huáêa jemi aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan. AêɨÌj pu jɨÌn, aêɨÌɨn raêaráêaste É¨Ì runiuuca. 27 Ajta áêiyen xantaaruêu huataêáitecaêa tɨ raajéêicatan, ajta nuêu áêiyen yeêaráêɨêiteêen É¨Ì muêúuraêan É¨Ì Juan. 28 Ajta áêuraa É¨Ì xantaaruêu. TɨÌêɨj jà aêuun aêaráêa áa tɨ aiteánamiêihuacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan. Aj puêi ruêijveÃjchecaêa É¨Ì muêúuraêan É¨Ì Juan. TɨÌêɨj jà yaêaráêɨêite É¨Ì tuxaêa jetze. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tajtuhuan, aêɨÌɨ pu raatáêɨêite aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan É¨Ì HerodÃas. TɨÌêɨjtáêi aêɨÌɨn raatáêɨêite É¨Ì runáà na. 29 Majta meêɨÌn É¨Ì mej áêujujhuaêaneêe jamuan É¨Ì Juan, matɨÌêɨj ráamuaêareeriêi, aj mú mi aêuréêene jemin Heródes, meyaêutɨÌɨ aêɨÌjna É¨Ì mɨÌêɨchi. MatɨÌêɨj mi raêaváêana. Yee pu éeniêicɨêen huamɨÌêɨ aêɨÌjna É¨Ì Juan. 30 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, aêɨÌɨ mú tiújseɨj aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Aj mú mi raatáêixaa nain aêij mej tiêitɨÌj huáruu, nain aêij mej yeêà tihuaêumuáêate. 31 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âMú seêutáuruyiêi. Tichéêe huátaseêupeêen mé jáêahuaêa aêu tɨ caà tiêitÉ¨Ì eêeréêevee. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa. Aru jeÃhua mú aêuréêenineicaêa É¨Ì teɨte aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Majta aêucɨÌêɨcaêa jemin mé muêiitÉ¨Ì É¨Ì teɨte. AêɨÌj pu jɨÌn camu huatácɨêɨpejcaêa mej tiúêucuaêani aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 32 Aj mú mi aêucɨÌj rujɨÌɨmuaêa baarcu jetze. MatɨÌêɨj mi meêuun aêaráêa aêu tɨ caà éêe jaêatɨ. 33 Majta meêɨÌn É¨Ì teɨte, aêɨÌɨ mú huaêaseÃiracaêa matɨÌêɨj aêucɨÌj. JeÃhua mú raamuáêa É¨Ì Jesus. AêɨÌj mú jɨÌn ruêɨcán aêiréêeneajxɨ aêu tɨ naêa mej aêuchéjme. AêÉ¨Ì mú mi amuacaà aêaráêa aêu tɨ eêeráêastiicheêe aêɨÌjna É¨Ì Jesús, majta É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 34 Ajta, tɨÌêɨj aêɨÌɨn aêitaméêecaêa É¨Ì baarcu jetze, jeÃhua pu teɨte huaséijracaêa. TɨÌêɨj jà ii huataújxɨeemɨste tɨÌêɨj huaêuseÃj. Yee mú titejaêuvátzɨj cumu cáneêaxɨ tɨ caà jaêatÉ¨Ì huáêa cujtaêa huaméêecaa. AêɨÌj puêi jɨÌn aêutéjche aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ tihuáêumuaêaten jeÃhua. 35 TɨÌêɨj huateáchumuaêarecaêa, aj mú mi aveêeréêene jemin É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. MatɨÌêɨj mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âPuêuri téchumuaêari. Ajta caà jaêatÉ¨Ì yeêeche ayajna vejliêi. 36 Teajta caà tiêitɨÌj tÃchaêɨɨ mej ráacuaêani mɨ teɨte. Patáêaj huaêuréêitixɨêɨn, mej mi aêucɨÌjxɨêɨn mé jáêahuaêa chajtaêa, aêu mej aêuchéjme teɨte mej mi pan huánanan. 37 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús, tɨjɨÌn: âMúêeen xu tihuáêamin rujɨÌɨmuaêa senaêa. Aj mú mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: â¿Ni rɨêɨrà tej áêujuêun tej pan aêuvéêenanan tej ti tihuaêumÃn? TÉ¨Ì puaêa tiyen tÃêituaaveêe aêachú tɨ caj jaêatÉ¨Ì tÃêijmuaêitɨcɨ tɨ puaêa tiuêumuárɨêen aêachú cumu huaêapua ciento xɨca jɨmeêe, capu ajta tiêicɨêɨpée aêame É¨Ì tumin tej ti tiyen huárɨni. 38 Aj puêi aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSericu, xaaréêixɨêereêe aêachúni caj mé tirájchaêɨɨ É¨Ì pan. MatɨÌêɨj mi ráamuaêareeriêi. Aj mú mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAêi puêu caj tÃêixuaavi. AnxɨÌvi É¨Ì pan. Majta huaêité, caj mú tÃêitehuaêapua. âYee mú tiuêutaxájtacaêa. 39 TɨÌêɨj jà huaêutaêaÃjtacaêa mej aêujráêase áa tɨ áêutuêupi mé muêiitÉ¨Ì méêe. 40 Aj mú mi aêujráêasecaêa, seica anxɨÌte mé arástɨméj, majta seica huaêapuate japuan tamuáamuataêa mú arástɨméj. 41 Aj puêi aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, raêancuréêeêɨêɨpɨêɨ É¨Ì pan, ajta aêɨÌmej É¨Ì huaêité. TɨÌêɨjtaêi raêantÃtaaraxɨ É¨Ì pan, aj mú mi huaêuréêeêɨêɨpɨêite É¨Ì teɨte. Majta É¨Ì huaêité, aêɨÌɨ mú huatámuêiirecaêa. Aj puêi huaêutáêɨÌêɨpɨêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe mej mi huaêuréêeêɨêɨpɨêiteêen É¨Ì teɨte. 42 NaÃjmiêi mú tiúêucuaa É¨Ì teɨte. Temuaêa mú jeÃhua titéejuêuxai. 43 Ajta jeÃhua pu aváêaturaa É¨Ì pan, majta É¨Ì huaêité. Tamuáamuataêa japuan huaêapua mú teêevéêejɨste tiêitÉ¨Ì sicɨÌri jetze aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì tɨ aváêaturaa. 44 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tiúêucuaa É¨Ì teteca, ayée mú aráêaxcaa aêachú cumu anxɨÌj viêiraêa. 45 TɨÌêɨj jà Jesús pu huaêutaêaÃj mej atécɨɨne É¨Ì baarcu jetze mej antácɨɨne utavén pújmeêen, mej nuêu amuáatée eêaráêasti aêájna BetsaÃda. MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu aêuun aêuteájturaa tɨÌêij huaêaréêeêitixɨêɨn É¨Ì teɨte. 46 TɨÌêɨj huaêuréêitixɨ, aj puêi áêuraa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. TɨÌêɨj jà aêuun aêaráêa aêu tɨ áêujɨÌrime tɨÌêij raatéjhuauni É¨Ì Dios jemi. 47 TɨÌêɨj huateátɨcaêarecaêa, áa mú meri aêujuêucaa jáêitaêa É¨Ì jaj japua, jetzen muaêaraatéêee É¨Ì baarcu. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, aêɨÌɨ pu ruseɨÌj aêutácatii jɨrà jetze. 48 TɨÌêɨj jà raaseÃj tɨ huáêamuarɨêeristeêecaêa mej antácɨɨne jaj japua aêiné á pu eêevéêeecacaêa. TɨÌêɨj tapuáêarijmeêeca, aêɨÌɨ pu á eêiréêene aêájna vejliêi mej huajúêucaa baarcu jetze. AêÉ¨Ì pu huaméêecaa É¨Ì jaj japua. Puêuri huaêantinájchijmeêe. 49 Majta meêɨÌn, matɨÌêɨj raaseÃj, metiuêutátziɨn. MuaajÃjhuacaêa naÃjmiêi aêiné naÃjmiêi mú raaseÃj tɨ huaméêecaa É¨Ì jaj japua. Ayee mú tiuêumuáêaj tɨjɨÌn: “Chéjcan pu púêeen.” Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âXaateújcaêane É¨Ì ru tzajtaêa. Caxu tÃêitziɨɨneêe. Nee nu neêɨÌn pɨÌrɨcɨ É¨Ì Jesús. 51 Aj puêi ateájraa É¨Ì baarcu jetze aêu mej aêaráteêecaêa. TɨÌêɨj jà huateápuaêarecaêa tɨ huáêeecacaêa. Aj mú mi aêij teêutaseÃj. TɨÌêɨj jà utéevatzÉ¨Ì É¨Ì huáêa tzajtaêa É¨Ì mej tÃêimuaêajca. 52 Jéêecan mú tÃêimuaêajca aêiné camu yaúêitɨée muáêaraa aêij tɨ êéen jɨÌn raayɨÌêɨtɨ tɨ aêɨÌɨn raatámuêiiren É¨Ì pan, aêiné rujɨÌɨmuaêa muaêanteújnaamua É¨Ì ru tzajtaêa. 53 MatɨÌêɨj mi antacɨÌj jaj japua. Aêuu mú mi aêaráêa aêájna jáêahuaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Genesaret. Aa tɨ eêeveêeêástɨme É¨Ì jaj, áa mú raêijtápe É¨Ì baarcu. 54 JɨÌmeêen muêu aitacɨÌj É¨Ì baarcu jetze, áêiyen mú raamuáêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús É¨Ì teɨte. 55 AêɨÌj mú mi jɨÌn caêanacan meruaachijméêe, á mé veêeréêene É¨Ì jemin. MatɨÌêɨj mi autéjhuii mej huáêajseɨreêen utaatzi japua É¨Ì mej tÃêicucuiêi aêájna aêu mej yéêemuaêareerecaêa tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 56 Ajta aêu tɨ naêa tɨ aêuréêenineicaêa raanchu tzajtaêa tɨ huachájtaêajme naêari tɨ chajtaêa tɨ vivéjme, aêu tɨ naêa neêu, mehuaêuráatzajyeêicaa caaye jetze. Aj mú mi rájhuaviiriêi aêɨÌjna tɨ huaêutáêan mej raêajtamuárɨêen cɨÌɨxureêaraêan jetze, aêɨÌjna jetze tɨ uvÃjpiêi É¨Ì sÃicuêureêaraêan tɨÌêij aêachú mej puaêamé raêajtamuárɨêen, mej mi huarún. Ayee puêu xaa neêu tiúêuruu aêájna u Genesaret.
