Menu

San Marcos 6

WBT

1 Aêuu pu áêuraa É¨Ì Jesús, majta É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. MatɨÌêɨj mi aêucÉ¨Ì aêuun pújmeêen aêu tɨ aêuvéêese aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 2 TɨÌêɨj tejaêuréêene aêɨÌjna xɨcájraêa mej jetzen ruseêupi, tɨÌêɨjí aêutéjche tɨ tihuáêumuaêaten huaêatéyujtaêa. Jeíhua mú teɨte ráanamuajriêi. Jéêecan mú aêij teêutaseíj. Ayee mú tíêiraêihuaêuracaêa tɨjɨÌn: â¿Aêuné yaêurɨÌêɨre amɨÌn niuucarijraêa? ¿Tiêitáani muaêatzíireêaraêan púêeen aêíjna tɨ raateájtuaa amɨÌjna jemi mɨ Jesús tej caí xɨ jaêanáj méêe yáêunamuajriêi? 3 AmÉ¨Ì pu yeehui aêɨÌɨn púêeen É¨Ì yaujraêan É¨Ì tɨ tíêisiêicheca. AêÉ¨Ì pu náànajraêan ayén ántehuaa tɨjɨÌn María. AêÉ¨Ì mú júutzimuaêameêen púêeen aêɨÌɨme É¨Ì Jacobo, ajta É¨Ì José, ajta É¨Ì Judás, ajta aêɨÌjna É¨Ì Simón. Majta seica É¨Ì júutzimuaêameêen É¨Ì mé êuuca, aêɨÌɨ mú yéchej ta jamuan. âAyee mú tiújêixaateêecaêa. AêɨÌj mú jɨÌn ráêachueereêecaa meêɨÌjna É¨Ì Jesús. AêɨÌj mú jɨÌn caí raxɨÌêeveêecaêa. 4 Ajta, ayée pu Jesús tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âNaíimiêi mú rɨÌêɨ tiraêutaseíj temuaêa naa É¨Ì tɨ tiêixa É¨Ì niuucari tɨ Dios jemi meêecan. MÉ¨Ì ajtáêi, É¨Ì mej huacaíjme ruche, majta É¨Ì mej iêivaujsimuaêameêen, majta É¨Ì mej jamuan éêeche, camu tɨÌn rɨÌêɨ tiraêutaseíj aêɨÌɨme. 5 Ayee puêu caí tiuêutárɨêɨristarecaêa tɨ aêɨÌɨn Jesús tiêitÉ¨Ì aêij huáruuren É¨Ì mej jɨÌn aêij raêutaseíj tɨÌj ari tiúêuruu puaêamecɨé. Ayee puêu huarɨÌj; huaêajtamuárɨêexɨ seica É¨Ì teɨte. TɨÌêɨj i xaa tihuáêuhuaa. 6 AêɨÌj puêi jɨÌn aêij tiraêutaseíj É¨Ì tzajtaêan mej caí ráêatzaahuateêecaêa. TɨÌêɨj jí áêuraa É¨Ì Jesús. Aêuu pu áêuyeêicaa aêɨmuá aêu tɨ aêuchájtaêajmee. Ajta tihuáêamuaêatejcaêa. 7 TɨÌêɨj jí Jesús pu huaêutajé aêɨÌmej É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. Aj puêi huaêaréêeêitixɨ huaêapuacajméêen. Ajta tihuaêuêíjca aêɨÌjna jɨmeêe mej mi huaêutamuáriteêen É¨Ì tiyáaruêuse É¨Ì mej huáêa tzajtaêa seijreêecaêa É¨Ì teɨte. 8 Ajta ayén tihuaêuêíjca mej caí tiêitÉ¨Ì antiáêa É¨Ì mej jɨÌn huateújvaɨreêen É¨Ì juye jetze. AêÉ¨Ì muêu nuêu aêachueeni tiêitÉ¨Ì itzɨÌj É¨Ì mej jɨÌn raújcaêaníhuaêa. Capu nuêu aêij tíêirɨêɨri mej tiêitɨÌj antiáêa caêaní naêari tiêitÉ¨Ì Ã­nɨeêe nusu tumin. 9 Majta, ajtaújcaêacaíiteêaxɨêɨn. Majta seexuêijméêen teêucaujchéeteêaxɨêɨn seɨj ajta seɨj. Capu nuêu aêij tíêirɨêɨri mej huaêapuacajméêen teêentipíi É¨Ì tiúêujsiicuêu. 10 Ajta ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa hui chiêita xuêuteárute mé jáêahuaêa chajtaêa, aêúu xu huateáturaasin tɨÌj naêa aêachú sej áêateere aêájna chajtaêa. 11 ‘Ajta tɨ puaêa mé jáêahuaêa mecaí amuaatáêacareêen sej uteárute, naêari tɨ puaêa mecaí ranamuajracu É¨Ì sej tihuáêaêixaateêen, ayée xu huárɨni, sej huirácɨɨne seêújna. Seraêatécaêatzɨjxɨêɨn É¨Ì rucaêacai tɨÌêij cáaxɨn É¨Ì chuej. Ayee xu huárɨni mej mi ráamuaêaree É¨Ì teɨte tɨjɨÌn maêuteájturaa É¨Ì Dios jemi. Michéêe ráamuaêaree mej auteájturaa É¨Ì Dios jemi aêachú mej puaêamé mej caí áêamuanamuajracucaêa. ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe, aêɨÌjna xɨcájraêa tɨ jetzen huaêuxɨÌjteêen É¨Ì Dios É¨Ì mej jɨÌn auteájturaa É¨Ì jemin, jeíhua pu puaíjtzi huaêutáêasin. Jaítzeêe mú rajpuaíitzi muáêajuêun aêujna chajtaêa mecaí É¨Ì mej meêuun éêechejcaêa aêujna tɨ ayén tejaêarájtehuaacaêa tɨjɨÌn Sodoma, ajta tɨjɨÌn Gomorra. âAyee pu tihuaêutáêixaa. 12 MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj. Metihuáêihuaêixaateêe É¨Ì teɨte tɨ nuêu ayén tiúêujxeêeveêe mej nuêu seɨcɨé tiúêumuaêati É¨Ì ru tzajtaêa. 13 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, aêɨÌɨ mú jeíhua huaêutamuári É¨Ì tiyáaruêuse É¨Ì mej huáêa tzajtaêa seijreêecaêa É¨Ì teɨte. Majta jeíhua tihuaêavéêehuaateêaxɨ aceite jɨmeêe huáêa muêúutzeêen É¨Ì mej tíêicucuiêi. Naíjmiêica mú tiúêuhuaate. 14 Iraêatéeviêi, matɨÌêɨj ráanamuajriêi nain japua, tɨÌj naêa aêuun mej aêuchéjmeêecaa É¨Ì teɨte aêij tɨ tiúêuruu É¨Ì Jesús. Ajta aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨ veêée, aêɨÌɨ pu ajta ráamuaêareeriêi. Ayee pu ántehuaacaêa É¨Ì tajtuhuan tɨjɨÌn Heródes. Aj puêi ayén tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes tɨjɨÌn: âAêɨÌjna É¨Ì Juan teecan, É¨Ì tɨ huáêamuaɨêɨhuacareêe, aêɨÌɨ pu hui huatarúj. Aêitáraa aêu mej yeêaváêana. AêɨÌj pu jɨÌn raayɨÌêɨtɨ tɨ ayén tiúêuruuren. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan. 15 Majta seica, miyen tɨjɨÌn: âAêi pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì Elías É¨Ì tɨ aêɨÌjna jɨÌn tíêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan. Majta seica miyen tɨjɨÌn: âAêi pu aêɨÌɨn pɨÌrɨcɨ jaêatÉ¨Ì tɨ tíêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan. Ayee pu cheêatá naêa tiêitéjvee É¨Ì Dios jemi matɨÌj É¨Ì seica É¨Ì mej mejmíêi miyen tíêixaxaêataêa. 16 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Heródes, tɨÌêɨj ráamuaêareeriêi, ayée pu tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âAêi pu aêɨÌɨn púêeen aêɨÌjna teecan É¨Ì Juan É¨Ì nej raataêaíjtacaêa mej ruêijveíjche É¨Ì muêúuraêan. AêÉ¨Ì pu hui huatarúj huáêa tzajtaêa É¨Ì mɨêɨchite. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes. 17 Aru seɨÌj pu púêeeneêe, êɨÌitaêa tɨ ayén ántehuaacaêa tɨjɨÌn Herodías. AêÉ¨Ì pu ɨÌraêaraêan puêéeneêe É¨Ì Felipe. Ajta aêɨÌɨn Felipe, aêɨÌɨ pu juutzeájraêan púêeeneêe É¨Ì tajtuhuan É¨Ì Heródes. TɨÌêɨj jí Heródes aêɨÌɨn ancuréêeviêitɨ aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa, aêɨÌɨn tɨ Felipe raatéviêitɨneêe. 18 Aj puêi aêɨÌɨn É¨Ì Juan ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Heródes tɨjɨÌn: âCapu aêij tíêirɨêɨri pej ratéviêitɨneêen muáêihuaaraêa tɨ yáêuviêitɨneêe. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan. 19 TɨÌêɨj jí huataniúêucacaêa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa. AêɨÌj pu jɨÌn aêɨÌɨn Heródes, raataêaíjtacaêa mej raêanján aêɨÌjna É¨Ì Juan. Majta raêamuáajɨêɨcɨe alaambre jɨmeêe aêu tɨ aiteánamiêihuacaêa. Jéêecan pu rájchaêɨɨreêecaêa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa. AêÉ¨Ì pu jɨÌn rajéêicatamɨêɨcaêa. 20 MÉ¨Ì ajtáêi aêɨÌɨn É¨Ì Heródes, aêɨÌɨ pu ráamuaêareeracaêa tɨ rɨÌêɨ tíêitevistacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan, ajta tɨ ayén rɨjca aêij tɨ tíêijxeêeveêecaêa É¨Ì Dios. Ajta aêɨÌɨ pu tíêimuaêajca aêɨÌjna jemi É¨Ì Juan. Aúcheêe pu raêaránajchecaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes tɨ ráanamua aêij tɨ tiuêuxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan. Capu aêij íêirɨni tɨ caí temuaêa tiyaúêitɨeecaêa aêij tɨ tíêixajtacaêa. AêɨÌj pu jɨÌn Heródes caí raatáêacareêe aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa tɨ raajéêica. 21 TɨÌêɨj aêájna teêaráêa É¨Ì xɨcáaraêan jaêanáj tɨ meêecan aêɨÌjna É¨Ì Heródes, aj pu xaa aêɨÌɨn êɨÌitaêa ráêamitɨejteêecaêa aêij tɨ yeêí huárɨni tɨ raajéêica É¨Ì Juan. TɨÌêɨj jí Heródes, aêɨÌjna tɨ tíêiyesten tɨ teêaráêa É¨Ì xɨcáaraêan jaêanáj tɨ meêecan, jeíhua pu teɨte huatáêinee, xantaaruêu, matɨÌj menaêa huáêa capitanme, majta mej títetéêuêupuêu meêɨÌjna jɨmeêe mej tihuáêaijteêe É¨Ì teɨte, majta É¨Ì mej meêuun aêuchéjme aêujna Galilea, É¨Ì mej jeíhua ruxeêeveêe. 22 Aj puêi yaujraêan aêɨÌjna É¨Ì Herodías, aêɨÌɨ pu aêuteájrupi u chiêita aêu mej tejanúêucuaêacaêa. AêɨÌjna É¨Ì yaujraêan, êɨÌitaêa pu pɨÌrɨcɨ. Aj puêi aêɨÌɨn tiuêutéenei ruseɨÌj huáêa vejliêipua. Temuaêa pu jeíhua tiraêaránajchecaêa aêɨÌjna É¨Ì Heródes É¨Ì tɨ tiuêutéenei, majta aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan tíêicuaêacaa. Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨjɨÌn: âNaatáhuaviiriêi tiêitɨÌj pej aêij tíêixeêeveêe. Nemuaatáêasin. 23 Jeíhua pu teêataújratziiriêi ruseɨÌj tɨ ayén tiraatáêan tiêitɨÌj tɨ raatáhuaviira. Capu nuêu aêij rɨni tɨ puaêa raatáhuavii jáêitaêa aêu tɨ tihuajéêaijteêe. 24 Aj puêi áêuraa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa. TɨÌêɨj i ayén tíyaêutaêíhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì runáàna tɨjɨÌn: â¿Tiêitájni neraatáhuavii É¨Ì tajtuhuan? âYee pu tiraataêíhuaêuriêi. Aj pu i ayén tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì náànajraêan tɨjɨÌn: âHuatáhuaviiriêi hui É¨Ì muêúuraêan aêɨÌjna É¨Ì Juan tɨ huáêamuaɨêɨhuaca. 25 Aj pu i ajtahuaêa caêanacan uteájrupi aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨ veêée. Aj pu i ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAyee nu tíêijxeêeveêe pej naataêɨÌêɨteêen tuxaêa jetze É¨Ì muêúuraêan É¨Ì Juan tɨ huáêamuaɨêɨhuaca tej ti ramuaêareere tɨjɨÌn puêuri huamɨÌêɨ. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan É¨Ì Herodías. 26 Temuaêa pu aêij puaêa tiraatáêa aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan tɨ ruseɨÌj ayén teêataújratziiriêi tɨ ayén nuêu huárɨni aêij tɨ tíêijxeêeveêe aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa É¨Ì yaujraêan É¨Ì Herodías. Majta aêɨÌɨme tɨ huaúêinee, aêɨÌɨ mú majta ráanamuajriêi tɨÌêɨj raatáêa É¨Ì runiuuca. AêɨÌj pu jɨÌn rutéviêiraêacaêa huáêa jemi aêɨÌjna É¨Ì tajtuhuan. AêɨÌj pu jɨÌn, aêɨÌɨn raêaráêaste É¨Ì runiuuca. 27 Ajta áêiyen xantaaruêu huataêáitecaêa tɨ raajéêicatan, ajta nuêu áêiyen yeêaráêɨêiteêen É¨Ì muêúuraêan É¨Ì Juan. 28 Ajta áêuraa É¨Ì xantaaruêu. TɨÌêɨj jí aêuun aêaráêa áa tɨ aiteánamiêihuacaêa aêɨÌjna É¨Ì Juan. Aj puêi ruêijveíjchecaêa É¨Ì muêúuraêan É¨Ì Juan. TɨÌêɨj jí yaêaráêɨêite É¨Ì tuxaêa jetze. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tajtuhuan, aêɨÌɨ pu raatáêɨêite aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan É¨Ì Herodías. TɨÌêɨjtáêi aêɨÌɨn raatáêɨêite É¨Ì runáàna. 29 Majta meêɨÌn É¨Ì mej áêujujhuaêaneêe jamuan É¨Ì Juan, matɨÌêɨj ráamuaêareeriêi, aj mú mi aêuréêene jemin Heródes, meyaêutɨÌɨ aêɨÌjna É¨Ì mɨÌêɨchi. MatɨÌêɨj mi raêaváêana. Yee pu éeniêicɨêen huamɨÌêɨ aêɨÌjna É¨Ì Juan. 30 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, aêɨÌɨ mú tiújseɨj aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Aj mú mi raatáêixaa nain aêij mej tiêitɨÌj huáruu, nain aêij mej yeêí tihuaêumuáêate. 31 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âMú seêutáuruyiêi. Tichéêe huátaseêupeêen mé jáêahuaêa aêu tɨ caí tiêitÉ¨Ì eêeréêevee. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa. Aru jeíhua mú aêuréêenineicaêa É¨Ì teɨte aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Majta aêucɨÌêɨcaêa jemin mé muêiitÉ¨Ì É¨Ì teɨte. AêɨÌj pu jɨÌn camu huatácɨêɨpejcaêa mej tiúêucuaêani aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 32 Aj mú mi aêucɨÌj rujɨÌɨmuaêa baarcu jetze. MatɨÌêɨj mi meêuun aêaráêa aêu tɨ caí éêe jaêatɨ. 33 Majta meêɨÌn É¨Ì teɨte, aêɨÌɨ mú huaêaseíiracaêa matɨÌêɨj aêucɨÌj. Jeíhua mú raamuáêa É¨Ì Jesus. AêɨÌj mú jɨÌn ruêɨcán aêiréêeneajxɨ aêu tɨ naêa mej aêuchéjme. AêÉ¨Ì mú mi amuacaí aêaráêa aêu tɨ eêeráêastiicheêe aêɨÌjna É¨Ì Jesús, majta É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 34 Ajta, tɨÌêɨj aêɨÌɨn aêitaméêecaêa É¨Ì baarcu jetze, jeíhua pu teɨte huaséijracaêa. TɨÌêɨj jí ii huataújxɨeemɨste tɨÌêɨj huaêuseíj. Yee mú titejaêuvátzɨj cumu cáneêaxɨ tɨ caí jaêatÉ¨Ì huáêa cujtaêa huaméêecaa. AêɨÌj puêi jɨÌn aêutéjche aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ tihuáêumuaêaten jeíhua. 35 TɨÌêɨj huateáchumuaêarecaêa, aj mú mi aveêeréêene jemin É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. MatɨÌêɨj mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âPuêuri téchumuaêari. Ajta caí jaêatÉ¨Ì yeêeche ayajna vejliêi. 36 Teajta caí tiêitɨÌj tíchaêɨɨ mej ráacuaêani mɨ teɨte. Patáêaj huaêuréêitixɨêɨn, mej mi aêucɨÌjxɨêɨn mé jáêahuaêa chajtaêa, aêu mej aêuchéjme teɨte mej mi pan huánanan. 37 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús, tɨjɨÌn: âMúêeen xu tihuáêamin rujɨÌɨmuaêa senaêa. Aj mú mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: â¿Ni rɨêɨrí tej áêujuêun tej pan aêuvéêenanan tej ti tihuaêumín? TÉ¨Ì puaêa tiyen tíêituaaveêe aêachú tɨ caj jaêatÉ¨Ì tíêijmuaêitɨcɨ tɨ puaêa tiuêumuárɨêen aêachú cumu huaêapua ciento xɨca jɨmeêe, capu ajta tiêicɨêɨpée aêame É¨Ì tumin tej ti tiyen huárɨni. 38 Aj puêi aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSericu, xaaréêixɨêereêe aêachúni caj mé tirájchaêɨɨ É¨Ì pan. MatɨÌêɨj mi ráamuaêareeriêi. Aj mú mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAêi puêu caj tíêixuaavi. AnxɨÌvi É¨Ì pan. Majta huaêité, caj mú tíêitehuaêapua. âYee mú tiuêutaxájtacaêa. 39 TɨÌêɨj jí huaêutaêaíjtacaêa mej aêujráêase áa tɨ áêutuêupi mé muêiitÉ¨Ì méêe. 40 Aj mú mi aêujráêasecaêa, seica anxɨÌte mé arástɨméj, majta seica huaêapuate japuan tamuáamuataêa mú arástɨméj. 41 Aj puêi aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, raêancuréêeêɨêɨpɨêɨ É¨Ì pan, ajta aêɨÌmej É¨Ì huaêité. TɨÌêɨjtaêi raêantítaaraxɨ É¨Ì pan, aj mú mi huaêuréêeêɨêɨpɨêite É¨Ì teɨte. Majta É¨Ì huaêité, aêɨÌɨ mú huatámuêiirecaêa. Aj puêi huaêutáêɨÌêɨpɨêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe mej mi huaêuréêeêɨêɨpɨêiteêen É¨Ì teɨte. 42 Naíjmiêi mú tiúêucuaa É¨Ì teɨte. Temuaêa mú jeíhua titéejuêuxai. 43 Ajta jeíhua pu aváêaturaa É¨Ì pan, majta É¨Ì huaêité. Tamuáamuataêa japuan huaêapua mú teêevéêejɨste tiêitÉ¨Ì sicɨÌri jetze aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì tɨ aváêaturaa. 44 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tiúêucuaa É¨Ì teteca, ayée mú aráêaxcaa aêachú cumu anxɨÌj viêiraêa. 45 TɨÌêɨj jí Jesús pu huaêutaêaíj mej atécɨɨne É¨Ì baarcu jetze mej antácɨɨne utavén pújmeêen, mej nuêu amuáatée eêaráêasti aêájna Betsaída. MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu aêuun aêuteájturaa tɨÌêij huaêaréêeêitixɨêɨn É¨Ì teɨte. 46 TɨÌêɨj huaêuréêitixɨ, aj puêi áêuraa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. TɨÌêɨj jí aêuun aêaráêa aêu tɨ áêujɨÌrime tɨÌêij raatéjhuauni É¨Ì Dios jemi. 47 TɨÌêɨj huateátɨcaêarecaêa, áa mú meri aêujuêucaa jáêitaêa É¨Ì jaj japua, jetzen muaêaraatéêee É¨Ì baarcu. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, aêɨÌɨ pu ruseɨÌj aêutácatii jɨrí jetze. 48 TɨÌêɨj jí raaseíj tɨ huáêamuarɨêeristeêecaêa mej antácɨɨne jaj japua aêiné á pu eêevéêeecacaêa. TɨÌêɨj tapuáêarijmeêeca, aêɨÌɨ pu á eêiréêene aêájna vejliêi mej huajúêucaa baarcu jetze. AêÉ¨Ì pu huaméêecaa É¨Ì jaj japua. Puêuri huaêantinájchijmeêe. 49 Majta meêɨÌn, matɨÌêɨj raaseíj, metiuêutátziɨn. Muaajíjhuacaêa naíjmiêi aêiné naíjmiêi mú raaseíj tɨ huaméêecaa É¨Ì jaj japua. Ayee mú tiuêumuáêaj tɨjɨÌn: “Chéjcan pu púêeen.” Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âXaateújcaêane É¨Ì ru tzajtaêa. Caxu tíêitziɨɨneêe. Nee nu neêɨÌn pɨÌrɨcɨ É¨Ì Jesús. 51 Aj puêi ateájraa É¨Ì baarcu jetze aêu mej aêaráteêecaêa. TɨÌêɨj jí huateápuaêarecaêa tɨ huáêeecacaêa. Aj mú mi aêij teêutaseíj. TɨÌêɨj jí utéevatzÉ¨Ì É¨Ì huáêa tzajtaêa É¨Ì mej tíêimuaêajca. 52 Jéêecan mú tíêimuaêajca aêiné camu yaúêitɨée muáêaraa aêij tɨ êéen jɨÌn raayɨÌêɨtɨ tɨ aêɨÌɨn raatámuêiiren É¨Ì pan, aêiné rujɨÌɨmuaêa muaêanteújnaamua É¨Ì ru tzajtaêa. 53 MatɨÌêɨj mi antacɨÌj jaj japua. Aêuu mú mi aêaráêa aêájna jáêahuaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Genesaret. Aa tɨ eêeveêeêástɨme É¨Ì jaj, áa mú raêijtápe É¨Ì baarcu. 54 JɨÌmeêen muêu aitacɨÌj É¨Ì baarcu jetze, áêiyen mú raamuáêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús É¨Ì teɨte. 55 AêɨÌj mú mi jɨÌn caêanacan meruaachijméêe, á mé veêeréêene É¨Ì jemin. MatɨÌêɨj mi autéjhuii mej huáêajseɨreêen utaatzi japua É¨Ì mej tíêicucuiêi aêájna aêu mej yéêemuaêareerecaêa tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 56 Ajta aêu tɨ naêa tɨ aêuréêenineicaêa raanchu tzajtaêa tɨ huachájtaêajme naêari tɨ chajtaêa tɨ vivéjme, aêu tɨ naêa neêu, mehuaêuráatzajyeêicaa caaye jetze. Aj mú mi rájhuaviiriêi aêɨÌjna tɨ huaêutáêan mej raêajtamuárɨêen cɨÌɨxureêaraêan jetze, aêɨÌjna jetze tɨ uvíjpiêi É¨Ì síicuêureêaraêan tɨÌêij aêachú mej puaêamé raêajtamuárɨêen, mej mi huarún. Ayee puêu xaa neêu tiúêuruu aêájna u Genesaret.

Everything we make is available for free because of a generous community of supporters.

Donate