Luke 16
WBT1 Jesus-Åum uqaaqtuutiniÄ¡ai maliÄ¡uaqtini, “Taimmaguuq umialik savaktiqaÄ¡niqsuaq aÅalatchiruamik suuraÄ¡miñik. Iñuich umialik uqautiniÄ¡aat aÅalatchiruamun maniiÄ¡utchaÄ¡nipḷugu. 2 Umialgum tuqÅuqamiuÅ uqautiniÄ¡aa, ‘Sua uvvauna tusaakkaÄ¡a ilipkun? UqautiÅÅa qanuq aÅalatchisilaaqnik suuramnik. AÅalatchitqikkumiñaitchutin suuramnik atakkii maniiÄ¡utchaÄ¡niÄ¡ikma.’ 3 Savakti isummiġñiqsuq, ‘AÅaayuqaÄ¡ma piiÄ¡ataÄ¡aaÅa savaamniñ. QanuÄ¡isivik? PaulÄ¡iralguitmiuÅa nunamik suli kanÅugipmigiga iÅiulaÅiksraÄ¡a. 4 Uvvaliqaa itnaÄ¡isiruÅa! SavaÅaiÄ¡uma iḷauraaqaÄ¡umuuÅa tukkiqsiksramnik.’ 5 AÅalatauruam tuqÅuÄ¡niÄ¡ai iluqaisa iñuich akiqsruutiqaqtuat aÅaayuqaÄ¡miñun. ApiqsruÄ¡niÄ¡aa sivulliq, ‘Qanutun akiqsruumaviuÅ aÅaayuqaÄ¡a?’ 6 Taavruma kiuniÄ¡aa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliÅnik qattaÄ¡ruÅnik uqsrunik.’ Suuranik aÅalatauruam uqautiniÄ¡aa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aquvillutin aglaguÅ tavruÅa malÄ¡ukipiaq qulit.’ 7 ApiqsrulgiññiÄ¡aa atla, ‘Ilvichaasiiñ, qanutun akisruutiqaqpich?’ Taavruma kiuniÄ¡aa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliÅnik miissuÅnik mukkaaksranik.’ Suuranik aÅalatauruam uqautiniÄ¡aa, ‘Uvva akiqsruutitin. AglaguÅ sisamakipiaq.’" 8 AtanÄ¡um Jesus-Åum uqaÄ¡iniÄ¡aa nalaunÅaitchuaq aÅalatchiruaq suuranik piḷḷautaÄ¡nipḷugu pisaasuÅhagun. Atakkii iñui nunam pisaasutluktut piqatiqaqamiÅ iñuuqatiumiknik tamatkunakÅa ukpiqsriruaniñ. 9 “Uqautigipsi, IḷauraalliuÄ¡usi atuÄ¡usi manigikkapsitñik ikayuutiksraÅatnik tamatkua inuqsralliuqtuat. Iḷaatnigun tuquniÄ¡uvich aasiiñ manik nuÅutpan iniqaÄ¡isirusi pakmani. 10 Kisupayaaq tuniqsimaruaq mikiruatigun tuniqsimagisipmiuq aÅiruatigun. Kisupayaaq tuniqsimaitchumi mikiruatigun tuniqsimaitkisipmiuq aÅiruatigun. 11 Uvvaasiiñ tuniqsimaitchuvich aÅalatchiÅÌ£iqni nunam suuraiñik, qanuÄ¡uni Agaayyutim tunÅavigitlagisiñiqpatin aÅalatchiÅÌ£iqni iḷumutun umialgutauruanik? 12 Tuniqsimaitchuvich atlam suuraÅigun, qanuÄ¡uni Agaayyutim aatchutlagisivatin piksraqnik. 13 Kiñaunniiñ savautriḷguitchuq malÄ¡uÅnik aÅaayuqaÅnik. Atakkii uumigigisigaa atausiq aasiiñ piqpagilugu iḷaqataa; kamagigisigaa atausiq aasiiñ naġġugilugu iḷaqataa. Savautriḷguyumiñaitchusi iluqaaknik Agaayyutmiglu maniÅmiglu." 14 Pharisee-Åuruat tusaakamitruÅ iluqaan tamanna, mitautiginiÄ¡aat Jesus atakkii piqpaksripḷutiÅ maniÅmik. 15 Jesus-Åum nipliutiniÄ¡ai, “NalaunÅanisuurusi takkuatni iñuich, aglaan Agaayyutim iḷisimapiaÄ¡ai uummatisi. Atakkii sut kamanaqsipkakkauruat akunÄ¡atni iñuich Agaayyutim naġġugipiaÄ¡ai. 16 “AggiÅÌ£hanunaglaan John Paptaaqtitchirim maliÄ¡utaksraÅalu Moses-Åum aglaÅisalu sivuniksriqirit aÅalatkaich iñuuniaÅivut. Aasiiñ tavrakÅaniñaglaan tusaayugaallautaÅa aÅaayuqautaan Agaayyutim quliaqtuaÅuniqsuq, suli piyumalaaqtuat sakuuktut Agaayyutmun atanniqsimatquplutiÅ. 17 Mikiniqsrallapiaqunniiñ titiÄ¡nauraÅa aglaum maliÄ¡utaksrani simmiÄ¡umiñaitchuq kisianik qiḷaglu nunalu piiqpaknik. 18 “Kia aÅutim avitchumiuÅ nuliani aasiiñ kasuutiluni atlamun aÄ¡namun atlatuÄ¡aqtuq; taatnatuntuuq aÅun kasuutiyumi avisimaruamun aÄ¡namun atlatuqmiuq." 19 Jesus uqaaqtulgitchuq, “Iḷaatniguuq umialiqaÄ¡niqsuq atnuÄ¡aaqaÄ¡uuruamik akisuruanik suli iñuuniaqhuni ayuqsraÅitḷuni uvluÄ¡aÄ¡ipman. 20 UvvaguuÄ¡una iÅiularikniaq atilik Lazarus-mik kiḷḷiÄ¡ruaqaqtuaq. Iñuich inillaÅniÄ¡aat paaÅanun umialgum tupqan, 21 niÄ¡iḷḷakkasugaluni kanÄ¡anauranik kataktuanik umialgum niġġivianiñ. Qipmich utlakÅugu aluktuÄ¡aqniÄ¡aich kiḷḷii. 22 IÅiularikniaq tuqupman isaÄ¡ulgich akiyautiniÄ¡aat saniÄ¡aanun Abraham-Åum. Umialik tuqupmiñiqsuq iḷuvikkaupluniasiiñ. 23 Aasiiñ anasiñÅuqsaÄ¡viÅmi nagliksaallapiaÄ¡ataqtuq. AaÄ¡luqhuni tautuÅniÄ¡aa Abraham uÅavanun Lazarus-lu saniÄ¡aniittuaq. 24 Umialik tuqÅuÄ¡niqsuÄ¡li, ‘Abraham AapaaÅ. NagligillaÅniaÅÅa! TuyuÄ¡iuÅ Lazarus kiñiḷḷaglugu tikini imiÄ¡mun niglaqtiÄ¡iaÄ¡liuÅ uqaÄ¡a, atakkii nagliksaallapiaqtuÅa ikniÄ¡mi!’ 25 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘IġñiiÅ, itqallauÅ una! IñuuÅiqni piqaqtutin iluqaanik nakuuruamik, aasiiñ Lazarus piqaqhuni iluqaanik pigiitchuamik. Aglaan pakma arauttutiqaqtuq uvani nagliksaaqtitlutin. 26 Naagaunniiñ itiruamik ikaaÄ¡naÄ¡umiñaitchuamik piqaqtuq akunnaptikni. Kiñaasiiñ ikaatlaitchuq uvakÅa ilipnun, naagaqaa kiña ikaatlaitchuq uvaptiknun ilipniñ.’ 27 Umialik nipliġñiqsuq, ‘Abraham, aapaaÅ! IÅiÄ¡ikpiñ, tuyuÄ¡ilugu Lazarus aapaa tupqanun. 28 Tavrani tallimanik aniqatiqaqtuÅa. KiliktuÄ¡iaÄ¡ligich tatamnaqtuamik, tarrali uvuÅaÅitchumagaat inaanun nagliksaaÄ¡vium.’ 29 Abraham nipliġñiqsuq, ‘Aniqatiutin piqaqtut aglaaÅitñik Moses-Åum suli sivuniksriqirit uqautriqaqhutiÅ tatamnaqtuamik. Aniqatiuvich naalaÄ¡niraksraÄ¡igaich taipkua uqaqpata.’ 30 Umialgum kiuniÄ¡aa, ‘Abraham, aapaaÅ! Taamna apaiÅuÅitchuq. Aglaan kiña utiqhuni tuquruamiñ utlautikpan, isummitqikkayaqtut killuqsautmikniñ.’ 31 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘NaalaÄ¡niÅitchumisigich aglaaÅi Moses-Åumlu sivuniksriqiritlu tusaayumiñaitmiut kia-unniiñ utiÄ¡uni tuquruamiñ uqautikpatiÅ.’"
