San Marcos 12

TBL

‹ Chapter 11 San Marcos — All Chapters Chapter 13 ›

1 Mänitä Jesús tiägøøyy yajnähixøøbiä cuentäyajmäbaadyhaam: �Mänitä jäya�ay tsaatypcam̱ tu�ug piädaacy. Mänit jiuhguraajøøyy. Mänitä tsaatyñøøxee�xøhñdy ñädajøøyy. Mänitä nähbettøjc tu�ug yhädiuuṉ̃ coo hajxy jim̱ yhäñá�awät coo ja�a tsaatypcam̱ hajxy hänajty cwieendähada�añ. Mänitä wiingjäya�ay ja�a tsaatypcam̱ hajxy yajcø�ødägǿøyyäxä coo hajxy cøguipxyjiaty cwieendähádät. Mänitä cudsaatyp jäguem̱naax̱ ñøcxy. 2 Coo ja�a tsaatyptuc yhabaaty, mänitä cudsaatyp ja�a mioonsä quiejxy coo hajxy cøgujjiä ween yajwa�xy. 3 Coo ja�a craa jim̱ miejch, mänit hoyhoy quioxho�cä. Mänit piäboowyiimbijtä cø�øwa�ads. 4 Mänitä cudsaatyp ja�a mioonsä mäwiingpä jia quéjxcumbä. Maas hanax̱iä craa je�e wiobhó�cäbä. Høxtä yajtsäbíjtäxä ja�a quiopc jaduh�. Hoyhoy jaduh� chaac�htiuu�ä. 5 Mänitä cudsaatyp ja�a mioonsä mäwiingpä jia quéjxcumbä. Mänit hajxy je�e yagho�cy. Maas mayyä mioonsä jia jaac tehm̱ quiejxy. Näje�e hajxy wiobho�cä; näje�e hajxy yagho�cä. 6 ‘Jim̱ä cudsaatyp ja�a yhuung hänajty tu�ug. Jiaanc�h tehm̱ chojpiä yhuung hänajty. Mänit ñämaayy: “Nhuuc quéx̱yhøch miic�h jim̱. Weh�dä miic�h hajxy häyaa xñä�ä wiingudsähgǿ�øwät." 7 Coo ja�a cudsaatyp yhuung jim̱ miejch, mänit hajxy tiägøøyy niñämáayyäbä, ja�a tsaatypcam̱ hajxy hänajty tøø miämähmǿ�øyäbä: “Coo hädaa craa tieedy häyaa ñä�ä hó�ogät, hädaa craa jaduh� cøx̱iä mämähmø�øwaam̱b mäduhṉ̃tiä hädaa tsaatypcam̱. Tsøc hädaa craa hajxy jaduh� nä�ägä yaghó�cäm, jaduh� højts hädaa tsaatypcam̱ nje�ehájtämät." 8 Mänitä cudsaatyp yhuung miájtsäxä. Mänit yagho�cä. Mänit hajxy hoy yhøxchøm̱y jäguem̱juøøby. 9 ‘Haa, nebiä cudsaatypäda�a hänajty jiatcø�øwa�añ. Nøcxaam̱bäda�a hajxy yagho�tägatsa�añii, ja�a hajxy hänajty tøø miäyaghó�oguiäbä. Mänitä wiinghäna�cä tsaatypcam̱ hajxy hänajty yajcø�ødägø�øwa�añii. 10 ‘Jaduh� jim̱ myiṉ̃ cujaay maa ja�a Diosmädia�aguiän: Ja�a tsaa mädyii ja�a tøjmuu�tspädøjc�hajxy quia�a nä�ägä cumaayy, je�e nä�ägä tuu�dsoh� maa ja�a tøjteecän. 11 Ja�a Dios jaduh� mänaa� coo ja�a tsaa jaduh� jim̱ tiuu�dsóonät. Paady hajxy jaduh� jaanc�h tehm̱ yajxó� nhíjxäm �nøm̱ä Jesús miädiaacy. 12 Ja�a teedywiindsø�hajxy, ñajuøøby hajxy hänajty jaduh� coo hajxy hänajty tøø yajmäbaadyii nebiä cahwiindøyhäna�cän, ja�a hajxy hänajty tsaatypcueendähajpä. Coo hajxy jaduh� ñajuøøyy, paadiä Jesús hajxy hänajty jia wi�i miadsa�añ. Pero cab hajxy jaduh� ñä�ä majch, je�eguiøxpä coo ja�a cu�ug hajxy hänajty chähgø�øy. Mänitä Jesús hajxy ñähgueecnä. Mänit hajxy wyiimbijnä. 13 Mänitä fariseoshajxy näje�e wyiinguejxä, møødä Herodes quiu�ughajxy näje�ebä, coo ja�a Jesús hajxy yajcapxtägóyyät, jaduh� hajxy hoy ñäxø�øwǿ�øwät. 14 Mänitä Jesús ñämejtsä. Mänit ñämaayyä: �Nnajuøøby højts coo miic�h tøy mjaanc�h tehm̱ miädia�agy. Caj miic�h jaduh� mnä�ägä møjpäda�agy waam̱batiä cu�ug xjia näma�ay. Tu�cuhdujt miic�hä jäya�ay mhix̱y, pønjaty hajxy mäyøø, pønjaty hajxy häyoob. Tøyhajt højts miic�h xyajnähixø�øy coo højts hoy njäya�ayhádät nebiä Dios choquiän. Hoorä, coo højtsä gobiernä Rómabä hänajty xyajnähjuudiu�uda�añ, nej, hahixøøby jaduh� coo højts nnähjuudiú�udädä �nøm̱ä Jesús miäyajtøøw̱ä. 15 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Tiic�h hajxy jaduh� coo xjia wi�i yajcapxtägoyya�añ. Høøc�hä xädø�øñ tu�ug huuc yaghíjxäc. Paadiä Jesús jaduh� miänaaṉ̃, ñajuøøby hänajty jaduh� coo hänajty jia wi�i yajcapxtägoyya�añii. 16 Mänitä Jesús xädø�øñ jiaanc�h yaghijxä. Mänit miänaaṉ̃: �Pø� wyiin jiøjp yø�øduh�. Pø� xiøø yø�øduh� jim̱ miim̱b. Mänit hajxy yhadsooyy: �Ja�a gobiernä wyiin jiøjp yø�ø, ja�a jim̱ tuum̱bä Roma. Jaaya�ay xiøø yø�øbä. 17 Mänitä Jesús miänáa�gumbä: �Tøyhajt jaduh�. Mo�owxä ja�a gobiernä hajxy pø je�e jie�e yø�ø. Pero mädyii ja�a Dios jie�e, mo�ow hajxy je�ebä. Coo ja�a Jesús jaduh� yhadsooyy, jaanc�h tehm̱ yagjuøøyy ja�a fariseoshajxy jaduh�. 18 Mänitä Jesús ja�a saduceos näje�e ñämejtsä. Cabä saduceoshajxy hänajty miäbøcy coogä ho�ogyjiäya�ayhajxy hänajty jiujypiøjtägatsa�añ. Jaduh�ä saduceoshajxy hänajty miäna�añ cooc tyijy ja�a ho�ogyjiäya�ayhajxy quia�a jujypiøjtägatsa�añ. 19 Mänitä saduceos ja�a Jesús hajxy ñämaayy: �Wiindsǿ�, jaduh�ä Moisés jecy quiujahy neby højts nguhdujthájtämät, højts judíojäya�ayhájtäm. Hoorä, coogä ya�adiøjc tu�ug yhó�ogät, coog hänajty piøquiä, pø cáhnäg hajxy hänajty yhuungpaadyñä, pø jím̱ägä piuhya�ay, wéenägä piuhya�ay ja�a yaamgto�oxy wyiingpøcy, jadúh�äc hajxy jaduh� yhuungpáadät. Jadúh�äc quiähxǿ�øgät coog hänajty je�e yhuungä, ja�a hänajty tøø yhó�oguiäbä. 20 Hoorä, jii jäya�ayhajxy hänajty näjuxtujya�ay, haagä tu�que�ex. Mänitä tehm̱ quioobhuung tio�oxiøjwiingpøjcy. Cab jejcy miøødtsänaayy, mänitä craa yho�cy. Cabä huung hajxy ñä�ä paaty. 21 Mänitä jiødsøm̱y ja�a yaamgto�oxy wyiingpøjcy. Ni je�ehajxy quia�a huungpaatpä. Mänitä craa yho�pä. Jaduh�ä jiødsøm̱y je�ebä jia wiingpǿjcumbä. Jaanä jaduhyyä je�e jiajpä nebiä yhajchhajxy jiajtiän. 22 Jaduh� hajxy näjuxtujc jia møødtsänaayy, ni pø� je�e quia�a yaghuungpaaty. Nägøx̱iä hajxy jaduh� yho�cy. Høxtä ja�a to�oxiøjc, jaac tehm̱ yho�c je�ebä. 23 Bueno, coo ja�a ho�ogyjiäya�ayhajxy hänajty nägøx̱iä jiujypiøjtägatsa�añ, pønda�a je�e tehm̱ tiøybä møødtsäna�awaam̱b, ja�a hajxy hänajty näjuxtujcpä. Hix̱, näjuxtujc hajxy hänajty tøø jia møødtsäna�ay. Paady højtsä tøyhajt ndsocy �nøm̱ä Jesús ñämaayyä. 24 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Caj mijtsä tøyhajt hajxy mnä�ägä møødä, je�eguiøxpä coo ja�a Diosmädia�agy hajxy mga�a nä�ägädä wiinjuø�øy. Møød cab hajxy mnajuøøbiä nebiatiä Dios ja�a miøcmäjaa yajcähxø�øgy. 25 Coo ja�a ho�ogyjiäya�ayhajxy hänajty jiujypiøjtägatsa�añ, cab hajxy mänit piøga�añ, cab hajxy mänit yhu�uga�añ. Jaduh� hajxy yhida�añ nebiä Diosmoonsähajxy jim̱ yhitiän tsajpootyp. 26 Tii mijts coo mga�a mäbøga�añ coo ja�a ho�ogyjiäya�ayhajxy jiujypiøjtägatsa�añ. Jaduh�ä Moisés jecy quiujahy coogä Dios tähooc miøødnibiaatä jim̱ pactuum maagä hujts haptymøødpä hänajty tioyyän. Mänítägä Dios ja�a Moisés ñämaayy: “Høøc�hä Abraham xDyioshajp, møødä Isaac, møødä Jacob." 27 Coo ja�a Dios jaduh� jecy miänaaṉ̃, jaduh�ä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo ja�a Abrahamhajxy hänajty tøø jiujypiøjtägach, møødä Isaac, møødä Jacob. Hix̱, jujcyjiäya�ay ja�a Dios jaduh� Dioshájtäp, ca�a yho�oguiäya�ayä. Coo mijts jaduh� mmäna�añ cooc tyijy ja�a ho�ogyjiäya�ayhajxy quia�a jujypiøjtägatsa�añ, caj mijtsä tøyhajt hajxy mnä�ägä møødä �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 28 Jim̱ä jäya�ay hänajty tu�ug yhamädoow̱hity. Tsajtøgooty hänajty tiuṉ̃. Coo miädooyy coo ja�a Jesús hänajty hoy tøø yhadsoy, mänitä Jesús hoy wyiinguwa�agø�øyii. Mänit ñämaayyä: �Madiu�u ja�a Moisés hajxy jecy xyhanéhm̱äm. Mädyii jaduh� maas tuu�gpaatp �nøm̱ä Jesús miäyajtøøw̱ä. 29 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Jaduh� je�e miäna�añ: “Pønjatiä Israel jecy haphajt teedyhajt, hamädoow̱hit hajxy. Ja�a Dios hajxy nWindsø�hájtäm. Tu�uquiä Dios jaduh� Dyioshaty. 30 Hamuumdu�jootä Dios hajxy mjaanc�h tehm̱ wyiingudsähgǿ�øwät nägø�ø nädecypiä. Mäbøjcä miädia�agy hajxy homiänaajä. Jahmiets hajxy jaduh� cøjxta�axiøø." 31 Jaduh�ä miämetspä miänaam̱bä: “Mdsógäbä jäya�ay hajxy nägøx̱iä nej mijts hamdsooyyä mnic�hogyiijän. Ni mädyii mädia�agy jaduh� quia�a mäbaady neby hädaa mädia�agy metspä tiuu�gpaadiän” �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 32 Mänitä craa miänáa�gumbä, ja�a hänajty tuum̱bä tsajtøgooty: �Wiindsǿ�, jaanc�h tehm̱ yhoy miic�h mhadsooyy. Tøyhajt jaduh� nej miic�h mmäna�añän coo Dios tiu�uquiä. Cabä wiingDios jyiijä. Xjiaanc�h tehm̱ tiuu�gpáatäm hajxy jaduh� 33 coo ja�a Dios hajxy hamuumdu�joot nwiingudsähgǿøyyämät, møød coo jäya�ay hajxy nägøx̱iä ndsójcämät neby hajxy hamdsooyyä nnic�hójcäm. Pero cab hajxy xjiaty tuu�gpáatäm coo animal hajxy jiiby nøcxy nnä�ä hayójxäm tsajtøgooty no�cøøc �nøm̱ä Jesús ñämaayyä. 34 Coo ja�a Jesús jaduh� miädooyy coo ja�a craa hänajty najuøøyyhaamby tøø quiapxy, ja�a hänajty tuum̱bä tsajtøgooty, mänitä craa ñämaayyä: �Jaac mäbøc ja�a Diosmädia�agy hamuumdu�joot, jaduh�ds miic�h jim̱ mnǿcxät Dioswiinduum �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. Mänitä häna�c�hajxy yhamoo�nä, ja�a Jesús hajxy hänajty jia wi�i yagho�ogaam̱bä. Cabä Jesús hajxy waam̱b miäyajtøønä je�eguiøxpä coo ja�a Jesús hajxy hänajty chähgø�øy. 35 Jiibiä Jesús hänajty yajnähixø�øy tsajtøgooty. Mänit miänaaṉ̃: �Yø�ø häna�c�hajxy jii yajnähixøøbiä tsajtøgooty, tii hajxy jaduh� coo miäna�añ coogä David ja�a Cristo yhaphaty yhoc�haty. 36 Haa ca�a, jaduh� jim myiṉ̃ cujaayä maa ja�a Diosmädia�aguiän coo ja�a David hamdsooyyä jecy miänaaṉ̃: Mänítøc�hä Dios ja�a nWiindsǿ� xñämaayyä: “Yaa mi� häña�aw maac�hä nhahooyhaampiän, høxtä cóonøc�hä mmädsip nga�a yajmäjädáacämät.” Ja�a Dioshespírituhaamä David jaduh� jecy miänaaṉ̃. 37 Jaduh�ä David jecy miänaaṉ̃ coogä Cristo hänajty wyiindsø�haty. Hoorä, pø tøyhajt jaduh� coo ja�a David ja�a Cristo jaduh� jecy wyiindsø�hajty, tii yø�ø jäya�ayhajxy coo miäna�añ coogä David ja�a Cristo ñä�ä haphaty ñä�ä hoc�haty �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. Jaanc�h tehm̱ yhomiädoonä ja�a jäya�ayhajxy hänajty miädoy nebiä Jesús hänajty yajnähixø�øyän. Nämayyä jäya�ayhajxy hänajty. 38 Mänitä Jesús jiaac mänaaṉ̃: �Yø�ø häna�c�hajxy jii yajnähixøøbiä tsajtøgooty, cab yø�ø miädia�agy hajxy mmäbǿjcät. Yoṉ̃witmøød hajxy nax̱y wiädity cajptooty je�eguiøxpä coo hajxy wyi�i yajcumaya�añ. Wi�i yajwiingudsähgø�øwaam̱b hajxy jaduh�. 39 Jiiby hajxy jia wi�i yhäña�awa�añ maa ja�a häñaabiejt yajxonjatypän, hädaa yaabä tsajtøgootypä, møød jim̱ maa ja�a cay hu�ugy nax̱y jiadyiijän. 40 Pero cabä quiuhdujthajxy ñä�ägädä hoyyä. Hix̱, pǿjcäxäbä yaamgto�oxiä tiøjc�hajxy. Hoy hajxy jaduh� jia jatcø�øy, jejcyjiatiä Dios hajxy jia wi�i pia�ya�axy. Pero jaanc�h tehm̱ yhoyhoy hajxy jaduh� yajcumädow̱a�añii �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 41 Mänitä Jesús jim̱ mädøyyä hoy yhøxta�agy maa ja�a jäya�ay xädø�øñ hajxy hänajty nax̱y quiuyoxø�øyän. Ja�a mäyøøjäya�ayhajxy, majiatiä xädø�øñ hajxy hänajty piäda�agy. Jim̱ä Jesús hänajty miähee�pna�ay. 42 Mänitä yaamgto�oxy tu�ug miejch. Jaanc�h tehm̱ yhäyoob hänajty je�e. Mejtsmägo�xä häyoobä je�e quiugonøøyy. 43 Mänitä Jesús ja�a jiamiøødtøjc ñämaayy: �Huug hix̱ yø�ø yaamgto�oxy hajxy. Cøx̱iä yø�øduh� tøø yecy mäduhṉ̃tiä hijty miøødä, ja�a hijty ñägayaam̱biä. Pero yø�ø mäyøøhäna�c�hajxy, weeṉ̃tiä hajxy jaduh� ñä�ä puhyejcy.

‹ Chapter 11 San Marcos — All Chapters Chapter 13 ›

San Marcos 12

Cite / Share This Page