John 12

1 Itchaksrat uvlut sivuatni niÄ¡iqpagvikaam taggisiqaqtuam ApqusraaqtitauÅiÄ¡mik Jesus utlautiniqsuq Bethany-mun, Lazarus iñuuniaÄ¡vianun, taimña Jesus-Åum aÅipchakkaÅa tuquÅiÄ¡miñ. 2 NullautchiuÄ¡utiniÄ¡aat Jesus tarani. Martha-m savautigai Lazarus aquppiqataupkaqÅugu Jesus-mi niÄ¡Ä¡iviÅñi. 3 Aasriiñ Mary-m tigusripḷuni akisullapiaqtuamik tipraÄ¡iksautmik kuvviqiniÄ¡ai Jesus-Åum isigai, aasrii nutchamiñik allaqÅugich. NaimasruÄ¡naqtuam tipraÄ¡iksautim immiġñiÄ¡aa iluqaan tupiq. 4 Jesus maliÄ¡uaqtaiñ iḷaÅat, Judas Iscariot, taimña tunisirauksraq Jesus-mik, nipliġñiqsuq, 5 “Suvaata tipraÄ¡iksaun tunikkaunÄ¡itpa piñasrunun kavluutinun maniÅñun, qaisauluniasriiñ inuqsraqtuanun?" 6 TaatnaÄ¡niqsuq pigaqatluÅikuunÄ¡iḷaaq inuqsraqtuanik, aglaan ilaa tigliktuqtaupluni; maniqaÄ¡viat akiyaÄ¡ikkani piksraqtuÄ¡vigiraqniÄ¡aa. 7 Jesus nipliqsuq, “Iḷaksianagu aÄ¡naq! Ilaan pigiliuÅ iḷakuni taivrumuÅa uvluanun iḷuviqtuaviksraÄ¡ma. 8 Ilipsi ataramik piqaÄ¡niaqtusri inuqsraqtuanik iñuÅnik, aglaan nayuutiyumiñaitchuÅa ataramik." 9 Iñugiaktuarguuq Jew-Åuruat tusraaniÄ¡aat Jesus iÅha Bethany-mi aasriiñ taamuÅaqhutiÅ, pisigisruÅaqnagu Jesus kisian aglaan Lazarus qiñiÄ¡iaÄ¡ukÅugu, Jesus-Åum aÅipkakkaÅa tuquÅiÄ¡miñ. 10 TaatnaqÅugu qaukÅiÅich agaayuliqsit sivunniuqmiñiqsut tuqqutchukÅuguptuuq Lazarus; 11 atakkii ilaa piqutigiplugu Jew-Åuruat iñugiaktuat unitkaqsiñiÄ¡aich qaukÅiisiÅ ukpiÄ¡iagutripḷutiÅ Jesus-mik. 12 Uvlutqikman, iñugiakpauraqtuat utlautiruat niÄ¡iqpagvikaamun taggisiqaqtuaq ApqusraaqtitauÅiÄ¡mik tusraaniqsut Jesus Jerusalem-mun aggiaqsipḷugu. 13 IliÅich Palm napaaqtuÅitñiñ akiÄ¡uksraqhutiÅ paagaqsiñiÄ¡aat nipliaplutiÅ, “Hosanna. [NanÄ¡aÄ¡lakput Agaayyun!] Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaÄ¡liuÅ tikitchuaq piqusriqhuni AtaniÄ¡mik, Psalm 118:25, 26 Agaayyutim piḷiutiqaÄ¡liuÅ Israel-aaÄ¡miut Umialgat!" 14 Jesus paqitluni natmaksiÄ¡viÅmik natmaksiaÄ¡niqsuq uqaÅhich aglausimaruatun, itna, 15 “Israel iñugikkaÅasri, Iqsiñasri! Umialigikkapsi aggiqigaasri, natmaksiÄ¡vium nuÄ¡Ä¡aÅani usriaqsiaqhuni.” Zechariah 9:9 16 Tarani maliÄ¡uaqtaiñ kaÅiqsiñġiññiÄ¡aat taamna; aglaan Jesus aÅitqianikman pakmuÅaanikhuni, iliÅisa itqaÄ¡niÄ¡aat aglausimaruam uqaÅhum taatnaqsimaÅha, suli itqaqmigaat iñuich immiutiÅhat taivrumuÅa uqauttutmun. 17 Iñugiaktuarguuq nayuutiruat Jesus-mi Lazarus-mik iḷuviÄ¡miñ tuquÅiÄ¡miñ aÅitqiksitman, tusraayugaaqtirrutiginiÄ¡aat tamanna atuumaaniktuaq. 18 TaatnaqhutiÅ iñugiaktuat Jesus paaÄ¡niÄ¡aat, atakkii tusraaÅanikhutiÅ ilaa savaktilaaÅanik taavrumiÅa quviqnaqtuamik. 19 Pharisee-Åuruatguuq avatmun uqaaqsiñiqsut, “Uvagut piÄ¡unÄ¡iḷḷapiagaqsirugut! Takkua, iñupayaat iluqatiÅ maliutigaat!" 20 IḷaÅitguuq Jew-ÅunÄ¡itchuat akunÄ¡uruat tamatkunani Jerusalem-muktuani kamaksrityaqhutiÅ Agaayyutmik niÄ¡iqpagvikaami. 21 Tikiññiqsut Philip-mun Bethsaida-Ä¡miumun Galilee-mi, uqaqhutiÅ, “AÅuun! UqaqatigillagukkaluaÄ¡ikput Jesus." 22 Philip-Åum uqautityaÄ¡niÄ¡aa Andrew, malÄ¡uuplutikaasrii uqautityaÄ¡niÄ¡aak Jesus. 23 Jesus kiuniÄ¡ik, “TuqqutauviksraÄ¡a tikiumaruq, sivuniqaqtuaq Iñuum IġñiÅan atqunaq kamagikkauÅiksraÅanun. 24 UvaÅa iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, mukkaaksram nautchiaksraÅa suunÄ¡itchuq kisianik kataktitau’ami nunamun tuqupluni. Taatnaiḷipḷugu tuquanikami tikiutriraqtuq iñugiatluktuanik nautchiaksranik. 25 Kisupayaam iñuuÅÅi piqpagigumiuÅ tammaigisigaa. Aglaan kisupayaam iñuuÅÅi piqpaginÄ¡itchumiuÅ nunami marrumani pigigisigaa isuitchuamun taimuÅa. 26 Kisupayaam savautisrukkumiña maliktaksraÄ¡igaaÅa, aasrii sumiitchuma tarani savaktiga inniaqmiuq. Kiapayaaq savautikpaÅa Aapam kamanaqtitkisigaa. 27 “Pakma uummatiga iÅuiḷḷiuÄ¡niqsuq. Qanuq nipliÄ¡isivik? NipliÄ¡ayaqpik itna, ‘AapaaÅ! Tikiumapkaqnagu taamna nagliksaaqsiuÅiq uvaÅnun?’ TaatnaÄ¡nianÄ¡itchuÅa, takku taamna piqutigiplugu aggiqsauÅuruÅa apqusraaÄ¡iaqÅugu taamna nagliksaaqsiuÅiq. 28 AapaaÅ! KamanaqtirruÅ atqiñ!” Taatnaqman nipi nipliqsuq qiḷaÅmiñ, “UvaÅa kamanaqtinÅanikkiga, suli kamanaqtitqikkisipḷugu." 29 Iñugiaktuam iñuum qichaqtuam tarani nipi tusraaniÄ¡aa aasrii nipliqhutiÅ, “Katlularuq!” Atlatliguuq nipliqsut, “IsraÄ¡ulgum uqaqatigigaa ilaa." 30 Aglaan Jesus-Åum nipliutiniÄ¡ai, “UvaÅa piqutigiluÅa taamna nipi tusaÄ¡nanÄ¡itchuq, aglaan ilipsi. 31 Pakma tikiumaruq nunam iñuiñ atanniusriaqaÅiksraÅat. TuunÄ¡aq, nunam marruma aÅalataa akiiḷirauniaqtuq. 32 Aasrii kivikkauguma marrumakÅa nunamiñ nuqitkisigitka iluqaisa iñuich uvaÅnun." 33 Taatnaqamiguuq uqautiginiÄ¡aa qanuq tuqqutauluni nagliksaaÅiksrani. 34 Iñugiaktuat iñuich kiuniÄ¡aat, “MaliÄ¡utaksraÄ¡ikkapta uqausrimagaatigut, Christ iñuugisiñipḷugu taimuÅa. Qanuqhutinmi uqaqpich, Iñuum IġñiÅa kivikkaugisiñipḷugu? Kisuuva una Iñuum IġñiÅa?" 35 Jesus kiugai, “Qauma ittuatlullakkisiruq akunnapsitñi. Qauma pigiÅÅaan iñuuniaÄ¡itchi taaqsisikkaunÄ¡itchumuusriḷi. Uvvatakku iñuum taaqtuakun iñuuniaqami, iḷisimatlaitchaa napmun sivuniqaqtilaani. 36 QaummatiqaÅÅapsi ukpiksrisitchi qaumamik, aasriiḷi iñugiliutiyumagaasri qaumam.” UkpiqsriñġiÅÌ£hat Jew-Åuruat Jesus taatnaqqaaqhuni aullaÄ¡niqsuq tamatkunakÅa iriqhuni iliÅitñiñ. 37 Jesus iñiqtaqaÄ¡aluaqtitlugu quviqnaqtuanik savaanik sivuÄ¡aatni ukpiÄ¡inÄ¡iññiÄ¡aat. 38 Taavrumuuna sivuniksriqirim Isaiah-m uqauttutaa taÅiqsitauniqsuq itnaqsimaÅha, “Ataniiq! Kisut ukpiqsrivat uqauttutigikkaptiknik? Kisumun AtanÄ¡uruam saÅÅiñi urriqsuqpauÅ?” Isaiah 53:1 39 TaatnaqhutiÅ tamatkua ukpiqqutaiññiqsut, takku Isaiah-suli itnaqhuni, 40 “Agaayyutim ayaupkaÄ¡ai, isrummatiÅich muliktuÄ¡ai, iḷitchuqsritḷaiqÅÌ£ugich qiñikkamiknik suli isrummatiÅich kaÅiqsiyumiñaiqÅÌ£ugich, aasriiñ saatkumiñaiqÅÌ£ugich uvamnun mamititqulutiÅ.” Isaiah 6:10 41 Isaiah-m taatna nipliutiginiÄ¡aa takku ilaan qiñiqÅugu Jesus-Åum kamanaÅha. 42 Iñugiaktuat Jew-Åuruat sivulliuqtit ukpiqsrigaluaqmiñiqsut Jesus-mik, aglaan sivuuÄ¡agiplugich Pharisee-Åuruat anitqunÄ¡itḷutiÅ Jew-Åuruat katraÄ¡viatniñ. TaatnaqhutiÅ uqautiginÄ¡iññiÄ¡aat sagviġḷugu ukpiqsriÅÌ£iqtiÅ Jesus-mik. 43 IliÅisa piqpagitlukÅugu iÅuaÄ¡itchiuÅiq iñuÅniñ uumakÅa iÅuaÄ¡itchiuÅiksraÄ¡mikniñ Agaayyutmiñ. 44 Jesus nipliutiniÄ¡ai nipitusripḷuni, “Kisupayaaq uvamnik ukpiqsriyumi ukpiqsriÅÌ£hiñanÄ¡itchuq uvamnun, aglaan ukpiÄ¡igisipmigaa tuyuÄ¡iriga. 45 Kisupayaam qiñiqsimaruam uvamnik qiñiqsimaaqmigaa ilaa tuyuÄ¡iriga. 46 UvaÅa nunamun qaumatun iḷipḷuÅa aggiqsauÅuruÅa, kisupayaaq uvamnik ukpiqsrikpan, irviqaÄ¡umiñaiqÅÌ£ugu taaqtuamik. 47 Kia ivruma tusraagaluaÄ¡lugich uqauttutitka tupiginÄ¡itpagich atanniÄ¡umiñaitchiga. Atakkii aggiñġitchuÅa atanniqsuityaÄ¡luÅa nunam iñuiñik aglaan anniqsuÄ¡iaqÅugich. 48 Kisupayaam ayagluÅa, uqauttutiga akuqtunÄ¡itchumiuÅ, atanniqsimaaqtiqaqtuq. UqaÅhum uqautigianikkaÄ¡ma atanniÄ¡isigaa aqulliÄ¡mi uvlumi. 49 Takku uqanÄ¡itchuÅa uvapkuiñaq, aglaan Aapam tuyuÄ¡irima tillisiqaÄ¡aaÅa sumik uqaÄ¡iraksramnik. 50 UvaÅa iḷisimagiga ilaan tillisigikkaÅa isruitchuamik iñuuÅhuruq. Tamanna uqauttutigikkaÄ¡a Aapam uqautigaaÅa uqaÄ¡itquplugu."