Luke 7

1 Jesus-Åum iḷisautrisuiqami tamatkunuuna iñuÅnik, ilaa Capernaum-muÅniqsuq. 2 Taavaniguuq Roman aÅuyyiuqtaiñ qaukÅiat savaktiqaÄ¡niqsuq piqpagikkaÄ¡miñik; taamnaasii iñuk atniġñaqhuni tuquÅhiñaaÄ¡uqhuni. 3 Uvvauna aÅuyyiuqtit qaukÅiat tusaakami Jesus-mik tuyuqaÄ¡niqsuq Jew-Åuruat sivulliuqtiÄ¡ruaÅitñik apiqsruÄ¡iaqtitlugu mamititquplugu savaktigikkani. 4 TikitñamitruÅ Jesus iÅiÄ¡niÄ¡aat pipiaqhutiÅ, “Taamna iñuk ikayuqtaksraÄ¡ipiaÄ¡iñ, 5 atakkii ilaan piqpagigai iñugikkavut. Nappairuqunniiñ katraÄ¡viksraptiknik." 6 Tavra Jesus maliÅniÄ¡ai. UÅasiÅaiqmiuÄ¡lu tupqaniñ aÅuyyiuqtit qaukÅiata tuyuÄ¡iniÄ¡ai iḷauraani nipliutitquplugu Jesus, “Ataniiq, uvuÅaÅiññaqpich. Uvva utlaktaksrauÅiḷuqtuÅaunniiñ tupimnun. 7 Naagalu suuÅiḷuqpaitḷuÅa utlaktaksraÄ¡iÅiḷuÄ¡ikpiñunniiñ. UqallaksiñaÄ¡iñ uqaÅiÄ¡mik aasiiñ savaktigikkaÄ¡a atniġñaqtuaq iÅuaqsiñiaqtuq. 8 Atakkii aÅalatiqaqmiuÅa qaukÅiġñik suli aÅuyyiuqtiqaqÅuÅa aÅalatamnik. Tilikapku una, ‘AullaÄ¡iñ!’ aullaÄ¡aqtuq; tilikapkusuli taamna, ‘QaÄ¡Ä¡aiñ!’ aggiÄ¡aqtuq; suli tilikapku savaktigikkaÄ¡a, ‘Taamna piuÅ!’ piraÄ¡igaa." 9 Jesus-Åum quviÄ¡usuutiginiÄ¡aa taamna tusaakamiuÅ. KiÅiaqami iñugaaÄ¡ruÅnun maliktigikkaÄ¡miñun uqaÄ¡niqsuq, “PaqisimaitchuÅasuli ukpiqsriÅÌ£iÄ¡mik taatnatun Israel-aaÄ¡miuni!" 10 AÅutit tuyuuruat utiqamiÅ aÅuyyiuqtit qaukÅiata tupqanun paqinniÄ¡aat savakti iÅuaqsipḷugu. 11 Tamanna atuumaanikman Jesus utlautiniqsuq nunaaqqimun atiliÅmun Nain-mik. MaliÄ¡uaqtaiñ suli iñugiaktuat iñuich maliÅniÄ¡aat. 12 Tikiññiqsuq paaÅanun nunaaqqim aniḷġataqmiñiqsullu akigaqtuat tuquÅaruamik iñuÅmik. Taamna tuquÅaruaq iġñitauÄ¡inikkaÅa uiḷgaÄ¡naam. Iñugiaktuat iñuich nunaaqqimiñ maliÅniÄ¡aat taamna aÄ¡naq. 13 AtanÄ¡uruam Jesus tautukamiuÅ iḷunÅutchallapiaÄ¡niqsuq. NipliutiniÄ¡aa aÄ¡naq, “Qianak!" 14 UtlakÅugu aksiÅñiÄ¡aa tuquÅaruam akigautaat. Iñuich akigaqtuat taavrumiÅa nutqaqmata Jesus nipliġñiqsuq, “Nukatpiaq, tiligikpiñ, makittin!" 15 TuquÅaruaq aÅun aquvitiÄ¡niqsuq uqaaqsipḷuniasiiñ. Jesus-Åum utiqtinniÄ¡aa aakaÅanun. 16 Iñuich iluqatiÅ taluqsratchaÅniqsut kamaksruaqsipḷuguasiiñ Agaayyun itnaqhutiÅ, “Kamanaqtuaq sivuniksriqiri salapqiġñiqsuq akunnaptiknun. Agaayyun aggiqsimaniqsuq anniqsuÄ¡iaqÅugich iñugikkani!" 17 Taamna tusaayugaaq Jesus-kun siaminniqsuq nunaaqqipayaanun Judea-mun suli avataanun nunamun. 18 John-Åum maliÄ¡uaqtaiñ uqautiniÄ¡aat iluqaitñik tamatkuniÅa. 19 TuqÅuqÅugik malÄ¡uk maliÄ¡uaqtiÅni tuyuÄ¡iniÄ¡ik atanÄ¡uruamun apiqsruquplugu, “Anniqsuqtauvich aggiqsaÄ¡umaruaq, naagaqaa niÄ¡iuktuksrauvisasuli atlamik?" 20 Utlautiruk Jesus-mun nipliutiplugu, “John Paptaaqtitchirim tuyuÄ¡igaatiguk apiqsruquplutin, ‘Anniqsuqtauvich aggiqsaÄ¡umaruaq, naagaqaa niÄ¡iuktuksrauvisasuli atlamik?’" 21 Taavrumani taatnaÅhatni Jesus iÅuaqsiraÄ¡aiñiqsuq iñugiaktuanik iñuÅnik atniġñautiÅitñik naÅirrutiÅitñiglu, suli anittaqÅugich irrusiqÅÌ£uich, qiñitlasipḷugiḷḷu qiñitlaitchuat iñuich. 22 Jesus-Åum kiuniÄ¡ai John-Åum maliÄ¡uaqtik, “Uqautityatku John qiñikkaptiknik suli tusaakkaptiknik: ‘Qiñitlaitchuat qiñitlasirut, pisutlaitchuat pisutlasirut, tamatkua auyugaqtualgich mamittut, tusaatlaitchuat tusaatlasirut, tuquÅaruat aÅitqiksikkaurut iñuuÅiÄ¡mun, suli tusaayugaallautaq quliaqtuaÅuruq inuqsraqtuanun.’ 23 Qanutun quvianaqtigiva iñuk ukpiÄ¡utaiñġitchuaq piqutigipluÅa." 24 John-Åum uqqiraqtik aullaqmaknik Jesus-Åum uqautigiaqsiñiÄ¡aa iñugaaÄ¡ruÅnun John-kun, “Uvva John-mukapsi iñuiḷaamun sumik qiñiÄ¡asugivisi? IviÅmik anuÄ¡im aÅalataÅanik liilaa? 25 Uvvasuli qiñiÄ¡asugivisi iñuÅmik atnuÄ¡allautaliÅmik? Iñuich atnuÄ¡aallautaqaÄ¡aqtuat inuqsrasuÅaqatiÅ iñuuniaÄ¡uurut inillautani. 26 UqautisitÅa, sumik qiñiÄ¡iaqpisi? Sivuniksriqirimik? Taamna iḷumutuuruq, aglaan tautukkaqsi kamanatluktuaÅuruq sivuniksriqiriÅÌ£hiñamiñ. 27 John taamna ilaaÅuruq Agaayyutim uqaÅhan uqautigikkaÅa itna, Agaayyun nipliqsuq, ‘AtaÅii, tuyuÄ¡igisigiga uqqiraqtiga sivupni itqanaiyautitqulugu tumiksran sivunnapni.’” Malachi 3:1 28 Jesus niplipsaaqtuq, “John [Paptaaqtitchiri] kamanatluktuq anipayaaqtuaniñ. Aglaan kiñaunniiñ kamanaiññiqsrauruaq aÅaayuqautaani Agaayyutim kamanatluktuq John-miñ. 29 (Tusaapayaaqtuat ilaanik tax-siliqirituummaÄ¡miÅ tupiksriñiqsut Agaayyutim nalaunÅaruanik atuqukkaÅiñik paptaakkauplutiÅ John-kun. 30 Aglaan Pharisee-Åuruat suli iḷisautrit maliÄ¡utaksranik ayaksimaniÄ¡aat Agaayyutim sivunniutaa iÅmiknun, suli paptaaquÅitḷutiÅ John-mun.) 31 “Sumik atriqaqpat iñuich iñuuruat pakmapak? Sutun itpat? 32 Atriqaqtut iḷiḷgaanik aquppiruanik tuniriñiaqtuat katimmaviÅitñi tuqÅirautiplutiÅ avatmun, ‘AtuqtuurautigaluaÄ¡ipsi katchuutituutinik aglaan aÄ¡Ä¡iÅitḷusi.’ ‘Uvagutli, atuqapta kiÅuvÄ¡uutinik qiaÅitchusi.’ 33 John Paptaaqtitchiri aggiqami niÄ¡itḷaiññiqsuq suli iminÄ¡itḷuni asiam misuÄ¡uanik, naagasuli uqaqtusi irrusiqÅÌ£uqaÄ¡nipḷugu. 34 IġñiÅa Iñuum niÄ¡iraqtuq imiqhuniḷu. Pakma nipliÄ¡aqtusi, ‘TautullaksiuÅ iñuk niÄ¡Ä¡iqsuruaq imiqtuqtilu, iḷauraaÅat tax-siliqiritlu killuliqiritlu.’ 35 Agaayyutim puqiutaa iḷitchuÄ¡ipkautauruq iḷumutuuplugu savaaÅagun." 36 IḷaÅata Pharisee-Åuruat aiyugaaÄ¡niÄ¡aa Jesus niÄ¡iyaqtuaquplugu. Jesus utlautikami tupqanun, nayummagataqhuni tamauÅa niÄ¡iaqsiñiqsuq. 37 Taavrumani nunaaqqimi aÄ¡naq iñuuniaqmiñiqsuq killuliqiraupluni. TusaakamiuÅ Jesus niÄ¡iñiaÄ¡nipḷugu Pharisee-Åuruam tupqani aggiutriñiqsuq nakasuÅÅuamik imaliÅmik piññaqnaqtuamik tipraÄ¡iksautmik. 38 QichaÄ¡niqsuq tunuani Jesus-Åum isigaiñi qiapluni, imaÄ¡uqÅugich qulvimiñik, ivikÅugich nutchamiñik, kunikÅÌ£ugich, suli kuvipḷugich tipraÄ¡iksautmik. 39 Pharisee-Åuruaq aiyugaaqtuaq Jesus-mik tautukami taavrumiÅa nipliġñiqsuq iÅmiñun, “Uuma iñuum sivuniksriqiraupiaÄ¡umi naluÅiññayaÄ¡aa una aÄ¡naq aksiksigikkani; naluÅiññayaÄ¡aa qanutchimik iñuuniusiqaqtilaaÅa! Atakkii ilaa killuliqirauruq." 40 Jesus-Åum nipliutiniÄ¡aa, “Simon, uqautraksraÄ¡igikpiñ.” “Aa, iḷisautrii, uqautiÅÅa!" 41 Jesus unipkaagaqsiruq, “MalÄ¡uk iññugguuq simmiḷiaksraqtuÄ¡vik akiqsruumaniÄ¡aak maniÅñik. Iḷaqataan akiqsruumaniÄ¡aa naliksraliÅmik tallimat kavluutit uvlut savaaÅatnik, iḷaqataanaasiiñ malÄ¡ukipiaq qulinik. 42 Iluqatik taapkuak akiḷiiḷguiññiqmaknik akiqsruutaiġñiÄ¡ik. Nalliak taapkuak piqpaksritḷukpa ilaanik?" 43 Simon-Åum kiuniÄ¡aa, “UumaqanuÄ¡ii natqigutrikkauruam aÅitluktuamik akiqsruutmik.” Jesus nipliġñiqsuq, “Nalauttutin." 44 KiÅiaqÅuguasiiñ aÄ¡naq nipliutiniÄ¡aa Simon, “TautuguÅ una aÄ¡naq! UvaÅa isiqama tupipnun qaitchiÅitchikma imiÄ¡mik iÄ¡Ä¡uutiksraÅatnik isigaÅma. Aglaan uuma aÄ¡nam iÄ¡Ä¡uÄ¡ai isigatka qulvimiñik aasiiñ ivikÅugich nutchamiñik. 45 Ilvich iqiÅitchikma kunigḷuÅa. Aglaan uuma aÄ¡nam nutqautiÅitchai kunniuqÅugich isigatka isiÄ¡ataqamaaglaan. 46 UqsruqtiÅitchiñ niaquÄ¡a. Aglaan uuma aÄ¡nam uqsruqtiÄ¡ai isigatka tipraÄ¡iksautmik. 47 Uqautigikpiñ, uuma aÄ¡nam kamanaqtuamik piqpaksriÅÌ£han qiñiqtitkaa iñugiaktuat killuqsautini natqigutikkauÅhat. Aglaan iñuk killuqsautiqapiaÅiññasugiruaq natqigutiraksramik piqpaksripiaÄ¡niaÅitchuq." 48 TavrakÅa Jesus-Åum uqautiniÄ¡aa aÄ¡naq, “Killuqsautitin natqigutikkaurut." 49 Atlat aiyugaaqtauruat niÄ¡iqatigiplugu Jesus nipliġñiqsut avatmun, “Kisuunasugiva una? Natqigutritḷaniqsuqunniiñ killuqsautinik." 50 Aglaan Jesus nipliutiniÄ¡aa taamna aÄ¡naq, “UkpiqsriÅÌ£iqpich anniqsuÄ¡aatin. IñuuniaÄ¡iñ tutqiksiḷutin."