San Marcos 6

TBL

‹ Chapter 5 San Marcos — All Chapters Chapter 7 ›

1 Coo ja�a Jesúshajxy jim̱ chóh�gumbä møødä jiamiøødhajxy, mänit hajxy jim̱ ñøcxy maa ja�a cajpt hänajty xiøhatiän Nazaret. Jim̱ä Jesús hänajty ñä�ägädä tsooñ. 2 Coo ja�a poo�xxiøø yhabaaty, mänitä Jesús jim̱ ñøcxy maa ja�a tsajtøjcän. Mänit tiägøøyy yajnähixøøbiä. Coo ja�a cu�ughajxy jaduh� miädooyy, mänit hajxy jiaanc�h tehm̱ yagjuøøyy. Mänit hajxy tiägøøyy niñämáayyäbä: �Maa yø�ø craa mädia�agy jaduhm̱bä tøø ñä�ä maañ yhabøcy coo jaduh� jiaanc�h tehm̱ jiaty jiaanc�h tehm̱ ñajuø�øy, coo jaduh� hoy�yagjuøøñäjaty yajcähxø�øgy. Haa ca�a, højts nmägunaax̱hájtäm yø�øjä. 3 Je�e yø�ø, ja�a hijty tsejtspä pujxpä. Ja�a María yhuung yø�ø. Hajchhájtäp yø�ø, ja�a Santiago, møødä José, møødä Judas, møødä Simón. Yaa ja�a piuhdo�oxyhajxy chäna�ay maa højts ngajptän. Coo ja�a Jesús hänajty jim̱ chooñ Nazaret, paady hänajty jim̱ quia�a mämøjø�øy quia�a mämayø�øyii. 4 Coo ja�a Jesús jaduh� miädooyy, mänit miänaaṉ̃: �Homiaajä ja�a Dioswiinguex̱ypähajxy wyiingudsähgø�øyii. Jagooyyä hajxy jim̱ quia�a wiingudsähgø�øyii maa yhamdsoo cajpthajxiän, maa yhamdsoo tøjc�hajxiän. 5 Coo ja�a Jesús hänajty jim̱ quia�a mämøjø�øy quia�a mämayø�øyii, paady hänajty jim̱ madiu�u hoy quia�a yajcähxø�øga�añ. Nämets nädägøøquiä pa�amjäya�ayhajxy jim̱ ñä�ä maañ yajpa�amnajxä cø�ønähgapyhaam. 6 Jiaanc�h tehm̱ yagjuøøbiä Jesús hänajty jaduh� coo ja�a miädia�agy jim̱ quia�a jøjpøgǿøyyäxä. Mänitä Jesús ja�a mädia�agy jim̱ tiägøøyy yajwa�xpä mäduh�jatiä cajpthuung wiingo�bä. 7 Mänitä Jesús ja�a jiamiøød wyiinguejxy, ja�a hajxy hänajty nämajmetspä, coo hajxy wiädítät cajpt�cajpt, coo ja�a pa�amjäya�ay hajxy yajnähwá�adsät, ja�a hajxy hänajty møjcu�umøødpä. Nämetscjaty hajxy hänajty wiädita�añ. 8 Mänitä Jesús ja�a jiamiøød jiaac nämaayy coo hajxy tii quia�a mänǿcxät, ni tsajcaagy, ni morral, ni xädø�øñ. Jagooyyä yom̱ybiax̱y hajxy quiábät tu�uquiä. 9 Tu�tehṉ̃quiä cø�øg hajxy miänǿcxät møød tu�xojxyä wit. 10 Mänitä Jesús jiaac mänaaṉ̃: �Coo hajxy jim̱ mmédsät homiädyii cajptä, jim̱ä tøjc hajxy tu�ug myujwá�anät maa hajxy hänajty mmejtsta�aga�añän. Jim̱iä hajxy jaduh� mhídät. Cabä tøjc hajxy myajtägátsät. 11 Majaty mijtsä cu�ugä mmädia�agy hänajty xquia�a jøjpøgø�øwaa�ä, mänitä mdecy hajxy mwiinxit mwiinwóbät, weenä naaxoc jaduh� quiøx̱y ca�ay. Jaduh�ä hijxtah�d miähmǿ�øwät coo ja�a cu�ugä Diosmädia�agy hajxy hänajty tøø quia�a jøjhadsowø�øy. Mänit hajxy jim̱ mdsóonät. 12 Mänitä Jesús ja�a jiamiøødhajxy tiu�ubøjnä mädia�agy�yajwa�xpä. Jaduh�ä cu�ug hajxy hänajty yajwiingapxø�øy coo ja�a Diosmädia�agy hajxy piadu�ubǿjnät, møød coo ja�a yhaxøøgwiinmahñdy hajxy ñajtshixǿøñät. 13 Mayyä jäya�ayhajxy hänajty yajnähwa�ac�hii, ja�a hajxy hänajty møjcu�umøødpä. Mayyä pa�amjäya�ayhajxy hänajty yajmøcpøgyii coo ho� hajxy hänajty yajnähjaaxyii. 14 Jim̱ä Herodes hänajty guiobiernähaty maa ja�a naax̱ hänajty xiøhatiän Galilea. Mänitä Herodes miädoyhajty coo ja�a Jesús ja�a hoy�yagjuøøñäjatypä hänajty yajcähxø�øgy. Mänitä Herodes miänaaṉ̃ cooc tyijy ja�a Juan mäyajnäbejpä tøø jiujypiøjtägach. Ja�a Juan, je�e ja�a Herodes yhajodhajt cooc tyijy hänajty je�e Jiesúsä; páadiägä hoy�yagjuøøñäjatypä yajcähxø�øgy ja�a wyiinmahñdycøxpä, cooc tyijy hänajty tøø jiujypiøjtägach. 15 Wiingatiä jäya�ayhajxy hänajty miänaam̱bä. Näje�e hajxy hänajty miäna�añ cooc tyijy Jesús hänajty je�e yhElíasä. Näje�e hajxy hänajty miänaam̱bä cooc tyijy ja�a Jesús hänajty wiädity nebiä jecyjiäya�ayhajxy hänajty tøø Dyiosmädia�agy�yajwa�xiän jegyhajty. 16 Pero ja�a Herodes, teh�gajnä je�e hänajty miäna�añ cooc tyijy je�e Jwiangä, ja�a hänajty tøø yajyo�puxyíijäbä. Je�eg tyijy jaduh� tøø jiujypiøjtägach. 17 Hix̱, haxøøgä Herodes hänajty jiäya�ayhaty; ja�a yhamdsoo puhya�ay tio�oxiøjc hänajty miøødtsänáayyäp. Felipe ja�a Herodes piuhya�ay hänajty xiøhaty. Herodías ja�a Felipe tio�oxiøjc hänajty xiøhajpä, ja�a Herodes hänajty miøødtsänaabiä. Mänitä Juan ja�a Herodes yhojy: “Cab jaduh� yhoyyä coo ja�a mhamdsoo puhya�ay tio�oxiøjc jaduh� mmøødtsänáayyät.” Coo ja�a Herodes jaduh� yhojjä, paadiä Juan yajmajtsä. Mänitä Juan chuum̱ä. 19 Cabä Herodías hänajty yhojwiø�øy coo ja�a Herodes jaduh� yhojjä, paadiä Herodías ja�a Juan hänajty jia wi�i yajyagho�oga�añii. 20 Pero cabä Herodes hänajty jaduh� miäna�añ coo ja�a Juan yagho�ogǿøjät. Hix̱, wyiingudsähgøøbiä Herodes ja�a Juan hänajty. �ajuøøbiä Herodes hänajty coo ja�a Juan hänajty jiaanc�h tehm̱ yhoyhäna�cä. Jaanc�h tehm̱ yhomiädoonä ja�a Herodes ja�a Juan miädia�agy hänajty miädoow̱ä. Pero cabä Herodes hänajty ñajuø�øy neby jiatcǿ�øwät. 21 Cabä Herodías wiinmahñdy hänajty ñä�ägädä paady nebiä Juan yajyagho�ogǿøjät. Mänit yhabaaty coo ja�a Herodes xiøø hänajty jiada�añii. Mänitä Herodes ja�a jiamiøødtøjc miøødcaayy miøødhuucy, møødä mioonsähajxy, møødä generalhajxy, møødä mäyøødøjc�hajxy, ja�a hajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Galilea. 22 Jim̱ hajxy hänajty quiay yhu�ugy, mänitä Herodías yhuung jiiby tiøjtägøøyy. Mänitä quix̱y tiägøøyy hejtspä pujpä. Jaanc�h tehm̱ yajxó� yhejch piujty. Jaanc�h tehm̱ xioo�daac ja�a Herodeshajxy jaduh� møødä wioybä wyichpä. Mänitä Herodes ja�a quix̱y ñämaayy: �Tehm̱ tiøy nnämá�awät, høøc�h yajmäyujwáa�äc tii mdsogaam̱by, nmó�owäbøch miic�h je�e, hotyiijä, høxtä nmó�owäbøch miic�h naax̱ cupc maac�h yaa ngobiernähatiän. Paadiä Herodes jaduh� miänaaṉ̃, jaanc�h tehm̱ xioo�daacp hänajty jaduh� coo ja�a quix̱y hänajty yajxó� yhech. 24 Mänitä quix̱y piädsøøm̱y. Mänitä tiaj hoy miäyajtøy tiig jaduh� yujwá�anäp. Mänitä Herodías wiinmahñdy piaaty nebiä Juan mäyajnäbejpä yajyagho�ogǿøjät. Mänitä yhuung ñämaayy coo ja�a Juan ja�a quiopc yujwáa�äxät. 25 Mänitiä quix̱y ja�a Herodes hoy ñäma�ay: �Høøc�hä Juan quiopc móoyyäc texyjooty. 26 Coo ja�a Herodes jaduh� ñämaayyä, mänit jiaanc�h tehm̱ jiootmadiägøøyy. Mänit jaduh� ñähadsooyy. Hix̱, tøø hänajty jaduh� miäna�añ cooc hänajty hoy ñä�ä tiijä yega�añ. Hix̱, tøø ja�a wioybä wyichpä hänajty jaduh� yajmädoy. 27 Mänitä Herodes ja�a mioonsä jiiby quiejxy pujxtøgooty coo ja�a Juan nøcxy yo�puxyii. 28 Mänit hoy jiaanc�h yo�puxyii. Mänitä quix̱y ja�a Juan quiopc hoy yajcø�ødägø�øyii texyjooty. Mänitä tiaj hoy mioodiägach. 29 Coo ja�a Juan jiamiøødhajxy jaduh� miädoyhajty coo ja�a Juan hänajty tøø yagho�ogyii, mänitä Juan ñi�x hajxy hoy yajpädø�cä. Mänit hajxy hoy yajnaax̱tägø�øy. 30 Mänitä Jesús ñämejtstägajtsä ja�a jiamiøød, ja�a hajxy nämajmetspä. Cøjxä Jesús yhawáa�äxä, nebiaty hajxy hänajty tøø miäba�amyajnax̱y, møød waam̱baty hajxy hänajty tøø yajnähixø�øy. 31 Jaanc�h tehm̱ miayyä Jesús jäya�ay hajxy hänajty ñämec�hii. Wiimbijp hadøjpä majiäya�ayhajxy hänajty. Coo ja�a jäya�ayhajxy may wyi�i miech, paadiä Jesúshajxy hänajty quia�a näbaadǿøyyäxä mäduhnajtä hajxy quiay yhú�ugät. Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Jam̱ hajxy paquiä póo�xäm wiingtuum maa majiäya�ay hajxy xquia�a paadáa�äm. 32 Mänitä Jesúshajxy tiägøøyy barcojooty. Tsoh� hajxy jim̱än. Mänit hajxy jim̱ ñøcxy maa ja�a majiäya�ayhajxy hänajty quia�a jadyhitiän. 33 Coo ja�a Jesúshajxy jaduh� yhijxtu�ubøjcä, mänitä majiäya�ayhajxy wyi�i piadu�ubøjpä. �ajuøøby hajxy hänajty jaduh� maa ja�a Jesúshajxy hänajty ñøcxa�añ. Päyø�øguiä hajxy jaduh� ñä�ägä nøcxy. Jawyiin hajxy jim̱ ñä�ägä mejch maa ja�a Jesúshajxy hänajty ñøcxiän. Wiinduhm̱yguiajpt hajxy hänajty chooñ. 34 Coo ja�a Jesús jiiby piädsøøm̱y barcojooty, mänitä jäya�ay yaghixøøyy may. Mänit näxuu�tscapxy miøødhajty. Jaduh� yhijxy nej coo meeg wyiindsǿ� ca�a hijpän, coo ja�a Diosmädia�agy hajxy hänajty quia�a yajnähixø�øyii. Mänitä Jesús madiu�u tiägøøyy yajnähixøøbiä. 35 Tøø hänajty chuujøøñä. Mänitä Jesús ja�a jiamiøød ñämejtsä. Mänitä Jesús ñämaayyä: �Jue�e jaduh� yaa, pactuum. Cabä cajpt yaa maa ja�a cu�ug quiaayyøøc hajxy häyaa jiúyät. Tøø jaduh� hoyhoy jiaanc�h tehm̱ chuujø�øy. 36 Näma�aw yø�ø cu�ug, ween hajxy nøcxy quiayhøxta�ay maa ja�a cajpt yaa wiingo�bän �nøm̱ä Jesús ñämaayyä. 37 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Tsøg hajxy nä�ägä yajcáayyäm højtshájtäm. Mänit hajxy yhadsóogumbä: �Haa tii hajxy jaduh� nhuuc nä�ä yajcáayyämbäp. Cajx nä�ä caayyøøcpä nä�ä huucøøcpä. Nej, jaduh� miic�h mmäna�añä coo højts tsajcaagy nøcxy njuy mejtsmägo�x denario �nøm̱ä Jesús jiamiøød ñämáayyägumbä. 38 Mänitä Jesús miänáa�gumbä: �Huuc mäyajtøw̱ yø�ø cu�ug pø� caayyøøc møød. Pønjaty jaduh� møød, ween hajxy yajmucy. Coo hajxy hänajty tøø yajmujnä, mänitä Jesús ñämaayyä: �Jagooyyä højts tsajcaagy mägoox̱yä tøø nbaady møødä hacx metsyä. 39 Mänitä Jesús miänaaṉ̃ coo ja�a cu�ughajxy yhøxtá�agät necchooty tu�hagøøbiäjaty, nämägo�xhaam møød näjuxychägui�xmajc�haam. Mänit hajxy jaduh� jiaanc�h yhøxtaacy. 41 Mänitä Jesús ja�a tsajcaagy mägoox̱pä quioo�dsooyy møødä hacx metspä. Coo chajhee�py, mänitä Dioscujú�uyäp yejcy ja�a tsajcaagy quiøxpä møødä hacx quiøxpä. Mänitä tsajcaagy tiägøøyy haguidøøbiä. Mänitä jiamiøød tiägøøyy moobiä ja�a tsajcaagy møødä hacx, ween hajxy jaduh� yajwa�xy maa ja�a cu�ugän. Teh�gajnä Jesús ja�a tsajcaagy hänajty yajwa�añguiojy møødä hacx. Jiaac tehm̱ yajmayøøby hänajty jaduh�. 42 Cu�uxiä jäya�ayhajxy jaduh� jiaanc�h tehm̱ quiaayy. 43 Hoyyä jäya�ayhajxy hänajty jaduh� jia mayyä, majmetscachä tsajcaagy quiunajxy møødä hacx. Ja�a Jesús jaduh� yajwa�añguioj. Nämägoox̱mil ja�a ya�adiøjc�hajxy jaduh� quiaayy yhuucy. 45 Mänitiä Jesús ja�a jiamiøød ñämaayy coo hajxy tiägǿ�øwät jiiby barcojooty, wéenäc hajxy jim̱ ñøcxǿ�øgät mejyhawiimb maa ja�a cajpt jaduh� xiøhatiän Betsaida. Coogä Jesús ja�a majiäya�ay jaduh� ñähguéecnät, mänítäc hajxy jim̱ ñibiaadǿøjät. 46 Coo ja�a Jesús ja�a majiäya�ay ñähgueecy, mänit jim̱ ñøcxy tu�gøxp Diospa�yaax̱pä. 47 Coo quioodsøøyy, jim̱ä Jesús hänajty tøø miähmø�øy mejypia�a nidiuhm̱. Ja�a barco, jagooyyä hänajty mejyquiujc tøø ñä�ä mahñ miech. Jaanc�h tehm̱ miøcä barco hänajty jiøjcubojø�øyii. Tøø ja�a Jesús jiamiøødhajxy hänajty jiaanc�h tehm̱ yhanuu�xøøñä coo ja�a barco hajxy hänajty jia wi�i quiaaby. Coo ja�a Jesús jaduh� yhijxy coo hajxy hänajty tøø yhanuu�xøøñä, mänit yo�oyhaam tiu�ubøjcy nøøwiing. Mobädajpä hänajty jiobø�øwaa�nä, tøø ja�a Jesús ja�a jiamiøød hänajty ñajtspaadøøñä. Wyiinnaxáa�näbä Jesús ja�a jiamiøød hänajty jaduh�. 49 Coo ja�a Jesús yhijxä coo hänajty yo�oy nøøwiing, mänitä jiamiøødhajxy miänaaṉ̃ cooc tyijy hänajty je�e yháañämä. Mänit hajxy møc chaac�hyaax̱y. 50 Nägøx̱iä hajxy hänajty chähgø�øy coo ja�a Jesús hajxy jaduh� yhijxy coo hänajty yo�oy nøøwiing. Cab hajxy choj høxcajpy. Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Møcä mjoot hajxy päda�ag; høøc�h hädaa; ca�ac�h hajxy xchähgø�øy. 51 Coo ja�a Jesús tiägøøyy barcojooty, mänitä poj miooṉ̃. Jiaanc�h tehm̱ yagjuøøyy ja�a Jesús jiamiøødhajxy jaduh� coo poj miooṉ̃. 52 Hoy hajxy hänajty tøø jia hix̱y coo ja�a Jesús ja�a tsajcaagy yajwa�añguiojy møødä hacx, cab hajxy hänajty ñajuø�øy coo ja�a Jesús møcmäjaa miøødä ja�a Dioscøxpä. Jaanc�h tehm̱ quiuhxex̱ hajxy hänajty. 53 Coo ja�a Jesúshajxy jim̱ miejch mejyhawiimb maa ja�a naax̱ hänajty xiøhatiän Genesaret, mänitä barco hajxy jim̱ quiuxojch mejypia�a. 54 Tuu�ä hajxy jaduh� ñä�ä barcopädsøøm̱y, mänitiä Jesús yhøxcajpä ja�a cu�ug. 55 Paquiä mädia�agy jim̱ wia�xy coo ja�a Jesús hänajty jim̱ tøø miech. Mänit tiägøøyy wädijpä cajpt�cajpt. Mänitä pa�amjäya�ayhajxy tiägøøyy cøømiéjtsäbä tsaajiooty maa ja�a Jesús hänajty wiäditiän. Jim̱ä pa�amjäya�ayhajxy hänajty tøø ñajtscøyø�øyii møjtu�uba�a maa ja�a Jesús hänajty ñaxø�øwa�añän. Mänitä Jesús hajxy miänuu�xtaacy coo ja�a pa�amjäya�ayhajxy yajpa�amnaxǿøjät. Pønjatiä Jesús wyitpa�a hänajty nä�ä nähdóo�äxäp, tehm̱ ñajxpä pia�amhajxy hänajty mänitiä.

‹ Chapter 5 San Marcos — All Chapters Chapter 7 ›

San Marcos 6

Cite / Share This Page