San Juan 11
WBT1 Ajta seɨÌj pu tÃêicuiêicaêa tɨ ayén ántehuaacaêa tɨjɨÌn Lázaro. Aêuu pu eêechéjmeêe chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Betania. Aêuu mú majta eêechéjmeêe É¨Ì juutzeájraêan, aêɨÌjna É¨Ì MarÃa, ajta É¨Ì Marta É¨Ì tɨ iêi cuêutzeáaraêan. 2 Ajta aêɨÌjna É¨Ì MarÃa, aêii pu aêɨÌɨn púêeen tɨ raêavéêexɨriêiriêi É¨Ì tavástaraêa aêɨÌjna jɨmeêe tɨ naa teáarɨÌêe. AêɨÌɨ pu ajta raêanáhuatziêiriêi É¨Ì rucɨpuá jɨmeêe É¨Ì É¨É¨cájraêan jetze. Ajta aêɨÌɨn ihuáareêaraêan tÃêicuiêicaa, aêɨÌjna É¨Ì Lázaro. 3 MatɨÌêɨj mi meêɨÌn júutzimuaêameêen miyen tiraatániuucajte É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âTavastaraêa, aêɨÌɨ pu yeehui tÃêicuiêi aêɨÌjna É¨Ì pej raxɨÌêeveêe. 4 Ajta aêɨÌɨn Jesús, tɨÌêɨj ayén ráamuaêareeriêi, ayée pu tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âCapu yeehui aêɨÌjna jɨÌn tijcuÃêinecaêa tɨ i huámɨêɨni sino mej mi rɨÌêɨ tiraatáêan É¨Ì Dios. Ayee pu ajta aêɨÌjna jɨÌn Dios ayén rɨÌêɨ tinaatáêasin ineetzi, i nej yaujraêan púêeen. 5 Jesús pu huáêaxeêeveêecaêa aêɨÌjna É¨Ì Marta, ajta É¨Ì juutzeájraêan, ajta aêɨÌjna É¨Ì Lázaro. 6 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn, tɨÌêɨj ayén ráamuaêareeriêi tɨ nuêu tÃêicuiêi aêɨÌjna É¨Ì Lázaro, aúcheêe pu aêuun aêuteájturaa huaêapua xɨcaj aêu tɨ aêij éeneêe áêayeêi. 7 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe ayén tɨjɨÌn: âTichéêe yeehui teajtáhuaêa teêuun aêatanén u Judea. 8 MatɨÌêɨj mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMaeestru, capu xɨ yeehui aêachú áêatee mej miyen tiuêutése mej muaateátuêasixɨêɨn tetej jɨmeêe. ¿Ni tzaa pajtáhuaêa peêuun aêatanéjsin? 9 Ayee pu tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: â¿Ni yeehui caà ayén áêatɨjtɨêɨ tɨ ayén huáneeriêi É¨Ì xɨcaj jɨmeêe aêachú cumu tamuáamuataêa hora japuan huaêapua? Capu jaêatÉ¨Ì ayén teêijcáêacatá aêame tɨ puaêa auj néeristeêe áêucheêecaneêen aêiné aêɨÌɨ pu jɨÌn mé úunee aêɨÌjna jɨmeêe tɨ huáneeriêi Ãiyen chaanaca japua. 10 TÉ¨Ì puaêa yeehui aêɨÌɨn jaêatÉ¨Ì ayén tɨÌcaêari tzajtaêa áêucheêecaneêen, aêɨÌɨ pu xaa aêijcáêacatá aêame aêiné capu huáneeriêi. AêɨÌj pu jɨÌn huatácɨêɨpe tej teêuun aêatanén. 11 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAêɨÌɨ pu yeehui huatácu É¨Ì taêamiigu aêɨÌjna É¨Ì Lázaro. Aêuu nu aêatanéjsin nej ni ráajɨsten. 12 MatɨÌêɨj mi miyen tiraataêixaa aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe tɨjɨÌn: âTavastaraêa, tɨ puaêa yeehui ayén cutzú, aêɨÌɨ pu rɨÌêɨ rujni. 13 Ayee pu tihuáêamitɨejteêecaêa aêɨÌmej tɨ Jesús aêɨÌjna jɨÌn ayén tÃêixajtacaêa tɨ ayén Lázaro cujcaa tɨ ij huaújseêupeêen naêa. MÉ¨Ì ajta, aêɨÌjna É¨Ì tɨ Jesús ayén tÃêixajtacaêa, ayée pu huataújmuaêa tɨ ayén huamɨÌêɨ. 14 Aj puêi ayén eêehuauritɨéecan jɨÌn tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âPuêuri yeehui huamɨÌêɨ aêɨÌjna É¨Ì Lázaro. 15 Neajta nu niyen huatántemuaêave nej caà neêuun aêutéveecaêa aêiné aêɨÌɨ pu tejámuaatévaêɨri sej si siyen ráêantzaahuateêen setɨÌêɨj raaseiiran aêij nej huárɨni. Tichéêe yeehui teêuun áêujuêun aêu tɨ aêij êéêen. âAyee pu tihuaêutáêixaa. 16 Ajta aêɨÌɨn Tomás É¨Ì mej majta miyen ratamuáêamua tɨjɨÌn É¨Ì mej huaêapua púêeen, aêɨÌɨ pu ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌmej É¨Ì seica tɨjɨÌn: âTichéêe yeehui teajta teêuun áêujuêun tej ti tiyen jamuan huácuiêini. 17 TɨÌêɨj Jesús aêuun aêaráêa u Betania, ayée pu ráamuaêareeriêi tɨjɨÌn puêuri ayén áêatee aêachú cumu muáacua xɨcaj mej raêaváêana aêɨÌjna É¨Ì Lázaro. 18 Aêuu pu vejliêi pɨÌjáêarɨcɨ aêujna u Jerusalén aêachú cumu huaÃca kilómetros. 19 MuêiitÉ¨Ì mú aêuun eêiréêene aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan aêu mej éêeche aêɨÌjna É¨Ì Marta, ajta aêɨÌjna É¨Ì MarÃa mej mi miyen huaêutéjpuaêajteêen É¨Ì mej jɨÌn ruxɨeemɨÌjteêe tɨ aêɨÌɨn huáêihuaaraêa huamɨÌêɨ. 20 TɨÌêɨj aêɨÌɨn Marta ayén ráamuaêareeriêi tɨ nuêu Jesús eêevéêemeêecaa, aj puêi u áêume tɨ ij raêantinájche. Ajta aêɨÌɨn MarÃa, aêúu pu aêuteájturaa u chiêita. 21 Aj puêi Marta ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNevástaraêa, tɨ puaêa yeehui piyen yé huácatijcheêe, capu mɨêɨnÃicheêe É¨Ì nejáêa. 22 MÉ¨Ì neajta inee, ayée nu yeehui ramuaêaree tɨ Dios aúcheêe ayén muaatáêasin tɨÌj naêa aêij pej tiraatáhuaviira. 23 Jesús pu ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAêɨÌɨ pu yeehui ajtahuaêa huatarújsin aêɨÌjna É¨Ì aêihuáaraêa. 24 Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Marta tɨjɨÌn: âNee nu yeehui niyen ramuaêaree tɨ ajtahuaêa huatarújsin aêájna xɨcájraêan tɨ jetzen nain teêentipuáêajte, tɨ ajta Dios jetzen huaêajjájpua naÃjmiêica É¨Ì mej meri huácuii. 25 Ajta aêɨÌɨn Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNee nu yeehui neêɨÌn pɨÌrɨcɨ i nej huaêajjáêapuana náêayeêi É¨Ì mej meri huácuii, neajta nu niyen huaêatáêaca mej mi ruuri muáêaraêani. AêatÉ¨Ì tɨ naêa tɨ ayén náêatzaahuateêe ineetzi, tɨ puaêa aêɨÌɨn ayén huámɨêɨni, aúcheêe pu ayén ruuri aêame. 26 Ajta jaêatÉ¨Ì tɨ naêa tɨ ayén rɨÌêɨ tiêitiújchaêɨɨ, tɨ ajta náêatzaahuateêe ineetzi, aêɨÌɨ pu caà jaêanáj mɨêɨni. ¿Ni qui piyen téêatzaahuateêe peêɨÌjna jɨmeêe? 27 Ayee pu tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Marta tɨjɨÌn: âJee xaa neêu, nevástaraêa. Ayee nu yeehui téêatzaahuateêe pej peêɨÌn púêeen É¨Ì CɨrÃistuêu, pajta pej yaujraêan púêeen É¨Ì Dios, pej yen chaanaca japua eêicánejsin. 28 JɨÌmeêen puêu ayén tiuêutaxájtacaêa, aj puêi u áêume u chiêita. TɨÌêɨj i avÃitzi jɨÌn yaêutajé É¨Ì rujuu. Ayee pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âPuêuri mé eêevéêeme É¨Ì maestro. AêɨÌɨ pu yeehui muajéêechuêeveêe aêujna. 29 JɨÌmeêen puêu ayén tiúêunamuajriêi aêɨÌjna É¨Ì MarÃa, aj puêi caêanacan ájchee, ajta u áêume É¨Ì jemin. 30 Ajta aêɨÌɨn Jesús, capúu xɨ aêuun aêuteárutecaêa u chajtaêa sino aêúu puêu aúcheêe aêutéveecaêa aêutÉ¨Ì Marta yeêentinájchecaêa. 31 Majta É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecantacaêa, aêúu mú eêeréêeteêecaa u chiêita jamuan É¨Ì MarÃa mej mi miyen raêanpuáêajteêen É¨Ì mej jɨÌn ruxɨeemɨjteêecaêa. MatɨÌêɨj miyen raaseÃj tɨ aêɨÌɨn MarÃa caêanacan ájchee, tɨêɨquà huirájraa u chiêita, matɨÌêɨj mi meêɨÌn raatavén. Ayee mú tiuêumuáêaj tɨ nuêu aêuun áêume aêu mej yeêaváêana É¨Ì ihuáareêaraêan tɨ ij aêuun eêehuaújyeinixɨêɨn. 32 TɨÌêɨj MarÃa aêuun aêaráêa aêutÉ¨Ì aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús, aj puêi raaseÃj, ajta aitáve aêu tɨ eêeraêɨÌɨcajme. Aj puêi ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNevástaraêa, tɨ puaêa yeehui piyen yé huatéveecacheêen, capu ayén mɨêɨnÃicheêe É¨Ì nejáêa. 33 TɨÌêɨj i Jesús ayén raaseÃj tɨ ruyeinecaêa. AêɨÌɨ mú majta ruyeinecaêa aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecantacaêa, É¨Ì mej majta jamuan huajúêucaa. AêɨÌj pu jɨÌn jeÃhua pu utéene É¨Ì tzajtaêan. Ajta jeÃhua pu aêij puaêa raatáêa. 34 Aj puêi ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêuné jetze seyeêaváêana? MatɨÌêɨj mi miyen tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMú aêutáêiyiêi, tavástaraêa; patáêaj yeehui yaêutéeseij. 35 Aj puêi huaújyeinecaêa É¨Ì Jesús. 36 MatɨÌêɨj mi miyen tiuêutaxájtacaêa aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecantacaêa tɨjɨÌn: âCasiêi yeehui, jeÃhua pu raxɨÌêeveêecaêa. 37 Majta seica miyen tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âAêɨÌɨ pu yeehui seɨÌj huarújte tɨ aracúuniêi. ¿Ni caà ayén tiraayɨÌêɨtɨhuaêa tɨ ij ayén raatáêan aêɨÌjna É¨Ì Lázaro tɨ caà huámɨêɨni? 38 Ajtahuaêa pu utéene É¨Ì tzajtaêan É¨Ì Jesús. Aj puêi aêuun aêaráêa aêu mej yeêaváêana, aêu tɨ éêeteastaêa. Tetej pu aêitémuaacaêa aêujna aêu tɨ aêutécun. 39 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSetáêaj yeehui raêantáêɨn mɨ tetej. Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Marta, tɨ juutzeájraêan púêeen aêɨÌjna tɨ huamɨÌêɨ, tɨjɨÌn: âAru tavástaraêa, aêij pu puaêa yeehui teáarɨÌêe, aêiné puêuri ayén áêatee muáacua xɨcaj tɨ aêuun avéêenamiêihuacaêa. 40 Aj puêi Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: â¿Ni caà yeehui niyen timuaatáêixaa pej piyen raseijran É¨Ì pej jɨÌn rɨÌêɨ tiraatáêan É¨Ì Dios tɨ puaêa piyen náêantzaahuateêen? Aêiné niêijtá neêu. 41 MatɨÌêɨj mi miyen raêantáêɨÌj É¨Ì tetej. Aj puêi Jesús júteêe áêujneerecaêa, ajta ayén tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âDios pej neyaêupua. Ayee nu yeehui neêɨÌjna jɨÌn rɨÌêɨ timuaatáêasin neêɨÌjna jɨmeêe pej peri náanamuajriêi. 42 Nee nu yeehui ramuaêaree pej piyen jaêanáj tɨ naêa nenamua. MÉ¨Ì neajta niyen tiuêutaxájtacaêa neêɨÌjna jɨmeêe mej jeÃhua yeréêevee É¨Ì teɨte mej mi miyen ráêantzaahuateêen pej yeehui yen nejaêutaêÃtecaêa. 43 TɨÌêɨj ayén tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús, aj puêi caêanÃn jɨÌn raatajé. Ayen tɨjɨÌn: âLázaro yeehui, patáêaj huiirájraêani Ãiye puaêacɨé. 44 Aj puêi huirájraa aêɨÌjna É¨Ì tɨ huamɨÌêɨcaa. Aúcheêe pu cáêijcatziêihuacaêa É¨Ì É¨É¨cájraêan jetze, ajta É¨Ì muájcaêareêaraêan jetze, aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì cɨÌɨxuri É¨Ì mej jɨÌn huaêacaÃcata muáêayeêi É¨Ì mɨêɨchite. Ajta paaɨu jɨÌn aránamiêihuacaêa É¨Ì néerimeêaraêan. Aj puêi Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSetáêaj yeehui tiracáêariêi, seajta raêutáxɨjta. 45 MatɨÌêɨj miyen raaseÃj aêij tɨ huarɨÌj É¨Ì Jesús, muêiitÉ¨Ì mú miyen huataújtuaa É¨Ì jemin aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecantacaêa, aêɨÌɨme É¨Ì mej majta eêiréêene mej ramuaare meêɨÌjna É¨Ì MarÃa. 46 MÉ¨Ì majta seica, aêɨÌmej jemi mú áêujuêun É¨Ì fariseos. Majta mú huaêutáêixa aêij tɨ huarɨÌj aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 47 MatɨÌêɨj mi aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêaijta teyujtaêa, majta aêɨÌɨme É¨Ì fariseos, ayée mú huaêutajé É¨Ì jueesi mej mi naÃmiêi tiújseɨreêen. Ayee mú tiújihuaêu tɨjɨÌn: â¿Aêiné yeehui terɨni? Aêiné aêɨÌɨ pu tɨÌêɨj pÉ¨Ì naêa ayén tiêitɨÌj jɨÌn rɨcɨ tɨ ayén huápɨêɨ ruxeêeveêe, É¨Ì mej jɨÌn aêij tejaêuseÃiraêa muáêaraêani É¨Ì teɨte. 48 TÉ¨Ì puaêa yeehui tiyen raatáêacareêen tɨ ayén rɨjca, naÃmiêi mú miyen huataújtuaasin É¨Ì jemin. Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej Roma ajtémeêecan, matɨÌêɨj miyen ráamuaêaree, aj mú mi yeehui yé uvéêenejsin, mej mi titáêariêi nain É¨Ì tej jɨÌn tÃtetateÃ, Ãiyu teyujtaêa, ajta Ãiyen chuéjraêa japua, Ãiye Israél. 49 Aj puêi seɨÌj ayén tiuêutaxájtacaêa, tɨ aêájnáêɨmua aêɨÌjna jɨÌn tiêitéveecaêa tiêitɨÌj jɨmeêe tɨ jaÃtzeêe veêée É¨Ì mej jɨÌn tÃêivaɨreêe u teyujtaêa. Ayee pu ántehuaacaêa tɨjɨÌn Caifás. Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âMúêeen xu yeehui caà tiêitɨÌj muaêaree. 50 Capu yeehui ayén tejamuáêamitɨejteêe tɨ ayén jaÃtzeêe titaatévaêɨri tɨ seɨÌj naêa ayén huámɨêɨni huáêa jetze meêecan É¨Ì teɨte caà tej naÃmiêi antipuáêare. âAyee pu tihuaêutáêixaa. 51 Capu ruseɨÌj naêa aêij tirájteu aêij tɨ tiuêutaxájtacaêa sino aêɨÌɨ pu Dios jetze meêecan raataxájtacaêa tɨ Jesús ayén nuêu huáêa jetze meêecan mɨêɨni matɨÌj menaêa Israél jetze mej ajtémeêecan. 52 Ajta nuêu, capu aêɨÌɨme naêa sino aêɨÌɨ pu nuêu ajta huáêa jetze meêecan huámɨêɨni É¨Ì yaújmuaêameêen É¨Ì Dios É¨Ì mej nuêu aêɨmuá aêucaÃjmee, tɨ ij aêɨÌɨn nuêu ajta huaêuréêeseɨreêen mej mi seɨÌj menaêa teɨtejraêa puêéeneêe muáêaraêani. 53 TɨÌj naêa aêájnáêɨmua tɨ ayén tiuêutaxájtacaêa, aêɨÌɨ mú miyen tiraaxɨÌêepɨêɨntare aêij mej yeêà huárɨni mej mi raajéêica. 54 AêɨÌj pu jɨÌn, Jesús caà chéêe ruseijrata áêucheêecaneêe huáêa tzajtaêa aêɨÌmej É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecantacaêa. Tɨêɨj jà huirájraa aêujna Judea. Aj puêi aêuun aêaráêa aêájna jáêahuaêa tɨ á vejliêi aêutacáêa aêu tɨ caà éêe tiêitɨjcaêa. Aj puêi chajtaêa aêuteájrupi tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn EfraÃn. Aêuu pu aêuteájturaa, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 55 TɨÌêɨjta ari vejliêi pɨÌtÃêirɨjcaa matɨÌêɨj aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecantacaêa miyen meêɨÌjna jɨÌn tÃêiyestehuaêa É¨Ì xɨcájraêan tɨ Dios jetzen tihuaêutáêuuniêiriêi, muêiitÉ¨Ì mú meêuun curéêecɨjxɨ mej mi meêuun aêujnén ánti Jerusalén mej mi amuacaà atiɨÌêɨhuaxɨêɨn aêij tɨ ayén tiúêujxeêeveêe mej mi miyen tiúêuyesten. 56 AêɨÌɨ mú maúcheêe rahuaucaêa. MatɨÌêɨj meêuun aêutéêuucaêa meêújna teyujtaêa, ayée mú tiújêihuaêuracaêa tɨjɨÌn: â¿Aêiné yeehui timuáêamitɨejteêe múêeetzi? ¿Ni caà yé uvéêenejsin tɨ yé tÃêirámuaêariiveêesin É¨Ì mej tÃêiyesten? 57 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun tÃêaijta teyujtaêa, majta É¨Ì fariseos, ayée mú tiuêutaêaÃjtacaêa tɨ nuêu ayén huárɨni tɨ puaêa jaêatÉ¨Ì méêe yéêemuaêareere aêúu tɨ aêij êéêen É¨Ì Jesús, tɨ aêɨÌɨn nuêu ayén tihuaêutáêixaateêen mej nuêu mi raatéeviêi.
