Mark 6

1 TaavrumakÅa Jesus aullaÄ¡niqsuq iñuguqniaÄ¡viÅmiñun. MaliÄ¡uaqtaiñ maliÅniÄ¡aat. 2 MinÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluani ilaa iḷisautriaqsiruq Jew-Åuruat katraÄ¡viatni. Iñugiaktuat tusaakamitruÅ quviÄ¡usuÅniqsut nipliqhutiÅ, “NakikÅakiaq iḷisimmatiqaÄ¡nikpa, una iñuk? Kia marrumiÅa puqiutmik aatchuÄ¡niqpauÅ suli saÅÅimik savaaqatlasipḷuni quviqnaqtuanik? 3 Taamna qiruÅnik savaaqaÄ¡uusruguuq, amii? IġñiÄ¡igaa Mary-m. Suli aniaqatigigaat James-Åumlu, Joseph-Åumlu, Judas-Åumlu Simon-Åumlu, suli aÄ¡nat aniaqatai marra iñuuniaqhutiÅ akunnaptikni.” Tarraasiiñ ukpiÄ¡iÅiññiÄ¡aat kamanaÅha. 4 Aglaan Jesus-Åum itnaÄ¡niÄ¡ai, “Iñuich nanipayaaq kamagiraqniÄ¡aat sivuniksriqiri aglaan kamagitlaiññiÄ¡aat iñuguÄ¡viani unniiñ akunÄ¡atni iḷagikkaiñ naagaunniiñ kiñunÄ¡ani." 5 Jesus savaaqalguiññiqsuq quviqnaqtuanik savaanik. IḷigaluaÄ¡niÄ¡ai argaÅni ikituuranun atniġñaqtuanun iÅuaqsipḷugichaasiiñ. 6 Ilaan quviÄ¡usuutiginiÄ¡aa Nazareth-miut ukpiqsrisuÅiÅÌ£hat. Jesus nunaaqqiñuktaÄ¡niqsuq iḷisautriaqsipḷuniasiiñ. 7 Jesus-Åum sivunniuqatiginiÄ¡ai qulit malÄ¡uich maliÄ¡uaqtini, aasii aullaqtitkaqsipḷugich malÄ¡uuttaaqÅugich. SaÅÅiksriññiÄ¡ai anitchitḷasipḷugich irrusiqÅÌ£uÅnik, 8 tilipḷugich, “IglauÅÅapsitñi saagaÄ¡niaqasi sumik aglaan ayauppiuramik kisian; qaqqumik unniiñ iÅiularim puukataÅanik unniiñ maniÅmik aullautriñiaqasi. 9 AluÄ¡uaqtuÄ¡usi suli atnuÄ¡aatqiutiksraiḷaaÄ¡usi." 10 Suli ilaan nipliutiniÄ¡ai, “TukkuniÄ¡upsi tupiÄ¡mun atlamik tukkuksraqsiuÄ¡umiñaitchusi aullaÄ¡niaÅÅapsitñunaglaan, 11 suli iñuich paÄ¡laÅitpasi naalaÄ¡nisuÅitpatigiglu uqalusi, uniḷḷugu nunaaqqiq ipsuktuÄ¡umagiksi apyuq isigapsitñiñ. Taamna kilgutaugisiruq iliÅitñun akuqtuiÅisilaaÅatnik tusaayugaaÄ¡iksuamik. [Iḷumun uqautigipsi, qaÄ¡anatluÅniaqtuq iñuiñi Sodom-Åum Gomorrha-Åumlu atanniivium uvluani taapkunakÅa iñuiñiñ nunaaqqim.]" 12 QuliaqtuaÄ¡utiginiÄ¡aat iñuÅnun isummitqiquplugich mumikÅugich killuqsautiÅitñiñ. 13 Suli anittaiñiqsut iñugiaktuanik irrusiqÅÌ£uÅnik iñuÅniñ, uqsruqtiqÅugiḷḷu uqsruÄ¡utnik iñugiaktuat atniġñaqtuat iÅuaqsipḷugichaasiiñ. 14 Herod-tuuq, Galilee-m umialga, tusaaniqsuq Jesus-mik atakkii iñuich uqaqaÄ¡niqsut ilaanik nanipayaaq. IḷaÅich iñuich nipliġñiqsut, “John Paptaaqtitchiri aÅitqiÅñiqsuq tuquÅiÄ¡miñ. Taatnamik savaaqatlasiñiqsuq quviqnaqtuanik." 15 Atlat nipliġñiqsut, “Elijah-Åuvaluktuq.” Suli atlattuuq uqaÄ¡niqsut, “Sivuniksriqirauvaluktuq iḷaÅatitun taipkua kamanaqtuat sivuniksriqiritun iÅiḷġaan." 16 Aglaan Herod tusaakami nipliġñiqsuq, “Una John-Åuniqsuq niaquikkaÄ¡a, makitqikhuni tuquÅiÄ¡miñ." 17 Sivuani Herod-Åum iḷaqatigiliutinikkaÅa aniaqatmi Philip-Åum nuliaÅa atilik Herodias-mik, John-Åum suakataÄ¡aluaÄ¡niÄ¡aa Herod, “MaliÄ¡utaksrakuaÄ¡nanÄ¡itchuq aniaqatvich nuliaÄ¡ikkaÅa tuvaaqasiutigupku.” TaatnaqÅugu Herod-Åum tigupkaÄ¡niÄ¡aa John isiqsiuviÅmuktitluguasiiñ aÄ¡naqtiÅ quyalisukÅugu. 19 Aasiiñ Herodias-Åum qinnautigaluaÄ¡niÄ¡aa tuqqutchukkaluaqÅugu, aglaan taatnalguiññiÄ¡aa piqutigiplugu Herod. 20 Herod-Åum attaÄ¡iniÄ¡aa John iḷisimaplugu nalaunÅapluni ipqitchuaq iñuk. Taatnamik tugluaqsimaaÄ¡niÄ¡aa. NaalaÄ¡nisuullapiaÄ¡aa John tutqiiḷisuugaluaÅÅaÄ¡mi naalaqtuapayaaqamiuÅ. 21 Kiisaimma Herodias-Åum piviksrani nalautitpaa. Herod-Åum annivilirvia tikitman aiyugaaqÅiqhuni qaukÅiÅitñik kavamauruat, aÅuyaktillu qaukÅiÅitñik suli sivulliuqtiÅitñiglu Galilee-m. 22 Tavra pania Herodias-Åum isiqhuni sayuÄ¡niqsuq quyalipḷugu Herod suli tuyuÄ¡miaÅi. Umialgum nipliutiniÄ¡aa aÄ¡nauraq, “IÅiqsruÄ¡iñ, sumik piqaÄ¡ukkapnik aatchuÄ¡isigikpiñ." 23 AkiqsruutiniÄ¡aa taamna aÄ¡nauraq, “Qanutchipayaamik iÅiÄ¡upÅa qaitchigisigikpiñ, avvaÅanikunniiñ atanÄ¡uviÅma." 24 Niviaqsiaq aakamiñukhuni itnaÄ¡niÄ¡aa, “Sumik apiqsruÄ¡isivik?” “ApiqsruÄ¡umautin niaquanik John PaptaaÄ¡irim,” aakaÅan itnaÄ¡niÄ¡aa. 25 Taamna utiÄ¡niqsuq qilamiksruaqhuni umialiÅmun nipliutiplugu, “UvaÅa aatchuquruÅa ilipnun akkupak niaquanik John Paptaaqtitchirim puggutamun iḷiḷugu." 26 Umialgum tusaakamiuÅ aliasuliḷḷapiaÄ¡niqsuq. Aglaan akiqsruqtuutni pigiplugu suli pigiplugich tuyuÄ¡miani itigautipchanÄ¡itchaa. 27 Tarva Herod umialik tilisiñiqsuq niaquiqsirimik niaquanik John Paptaaqtitchirim aggiutritquplugu. Taavruma isiqsiviÅmukhuni niaquiġñiÄ¡aa John. 28 Aasiiñ aggiutiplugu niaqua puggutamun iḷipḷugu qaiññiÄ¡aa aÄ¡nauramun, aasiiñ aÄ¡nauram qaitḷugu aakamiñun. 29 TavrakÅa John-Åum maliÄ¡uaqtaiñ tusaapqauraqamitruÅ taamna, aiñiÄ¡aat timaa tugvaÄ¡iaqÅuguasiiñ. 30 Uqqiraqtit utiÄ¡niqsut Jesus-mun, uqautipluguasiiñ savaaÄ¡ikkaÄ¡miknik suli iḷisautriÅÌ£iÄ¡mikniglu. 31 Iñuich utiqtaqpaitḷutiÅ maliÄ¡uaqtai niÄ¡Ä¡iviksraiÄ¡niÄ¡aichunniiñ. Taatnaqhuni Jesus-Åum nipliutiniÄ¡ai, “Kiata, kisiÅÅuÄ¡uutiluta iñuiḷaamun, minÄ¡uiqsiallagiaÄ¡itchi." 32 Tavra aullaÄ¡niqsut iñuiḷaamun umiakun kisimiÅ. 33 Iñuich tautukamisigiÅ aullaqmata, iḷisaqÅiÄ¡niÄ¡aich. Aqpatkaqsiḷiġñiqsut iluqaitñiñ nunaaqqiñiñ tikiumasukhutiÅ sivuniÄ¡vigikkaÅatnun taapkua sivuatni. 34 Jesus niukami umiamiñ tautuÅniqsuq iñugiaktuanik iñuÅnik. IḷunÅutchaÅniqsuq atriḷiutiplugich ipnaiyaatun munaqsraiḷaatun. Tavra Jesus-Åum iḷisautiuraaÄ¡atasrugruÅniÄ¡ai. 35 Uvluqpaguqman maliÄ¡uaqtaiñ utlaÅniÄ¡aat Jesus nipliutiplugu, “Manna nayukkaqput iñuitchuq, suli unnuaqsiyaa. 36 Aullaqtitkich iñuich nunaaqqiuranun. TauqsiÄ¡iaÄ¡lich niqiksraÄ¡miknik." 37 Tarra Jesus-Åum kiuniÄ¡ai, “Aatchuqsigik niqiksraÅitñik.” Taapkua apiqsruÄ¡niÄ¡aat, “Qaqquqsitquvisigut malÄ¡uk tallimakipiak akiksraÅaknik niÄ¡ipkautiksraÅatnik?" 38 Jesus-Åum nipliutiniÄ¡ai, “Qanutunmi samma qaqqiaÅuraqaqpisi? IḷitchuÄ¡iniurallaktiÄ¡itchi.” IḷitchuÄ¡ikamitruÅ Jesus uqautigaat, “Paqittugut tallimanik qaqqiaÅuranik suli malÄ¡uÅnik iqaluÅnik." 39 Tiligai iñuich aquvititquplugich ivigaamun. 40 Tavra tallimakipiaÅutqataaqÅugich suli malÄ¡ukipiaq qulitqataaqÅugich aquvititkaich. 41 TiguniÄ¡ai tallimat qaqqiaÅurat suli malÄ¡uk iqalugauraak, aaÄ¡luqhuni qiḷaÅmun quyyatiplugich. Aasiiñ avguqÅugich qaqqiat suli iqalugauraak qaiññiÄ¡ai maliÄ¡uaqtimiñun autaaquplugich tamatkunuÅa niÄ¡isuktuanun. 42 Iñuich niÄ¡iñiaÄ¡niqsut, iluqatiÅaasiiñ niÄ¡isuiḷḷapiaqhutiÅ. 43 NiÄ¡isuiÅanikmata katinniÄ¡aich qulit malÄ¡uk aguupmaich iḷakunik imalgich. 44 Taapkunani niÄ¡iruani 5,000-Åuniqsut aÅutit. 45 NiÄ¡ianipqauraqmata maliÄ¡uaqtai aullaqtitkai umiakun sivumiñi narvam igḷuanun, amuÅa nunaaqqiuramun Bethsaida-mun. Aasii taatnaanikami aitquniÄ¡ai taapkua iñugayaat. 46 Suli aullaqtitkanikamigich mayuÄ¡niqsuq iÄ¡Ä¡imun agaayutyaqhuni. 47 QaumauraaÅÅaan unnuksraaqman umiaq iḷiñiqsuq qitqanun narvam, Jesus kisivlipkaqÅugu nunami. 48 QiñiÄ¡niÄ¡ai sakuullapiaqhutiÅ iputtuat atakkii paaqÅugu anuÄ¡i. Tamaaniguuq uvlaatchauraÄ¡uqman pisuktuaÄ¡niqsuq qaaÅagun imÄ¡um. QaaÅiqsaÄ¡umaruatun piñiÄ¡ai. 49 TautuÅniÄ¡aat iḷisaÄ¡ipmiñagulu pisuktuaqtuaq qaaÅani imÄ¡um. AliuqtuaqsiñasugiplutiÅ nipliagaqsiñiqsut. 50 QiñiqamitruÅ iluqatiÅ tataminniqsut. Qilamik Jesus-Åum nipliutigai, “QuviatchauÄ¡igitchi, uvaÅauruÅa, iqsiñasi." 51 Tarra utlaÅniÄ¡ai ikipluni umiamun, aasii anuÄ¡aiqhuni. Taapkua quviÄ¡utchallapiaÄ¡niqsut. 52 TautukkaluaqÅugu Jesus niÄ¡ipkaipman qaqqunik iñugiaktuanun kaÅiqsimalguiññiÄ¡aatsuli kisuutilaaÅa, ukpiÄ¡ilguitḷugu tavrakii. 53 Taapkua ikaaqÅugu narvaq tulaÅniqsut Gennesaret-mun. 54 NiukamiÅ umiamiñ iñuich iḷisaqÅiÄ¡utiniÄ¡aat Jesus. 55 Iglauniqsut iluqaani nunami Jesus-muutriaqsipḷutiÅ atniġñaqtuanik akiyaqhutiÅ siñigviksuummaisa iḷitchuÄ¡ikamitruÅ Jesus sumiitilaaÅa. 56 Napmupayaaq Jesus nunaaqqiuramukman suli nunaqpaÅmun iñuich aggiutruÄ¡niÄ¡aich atniġñaqtuat iḷḷiuqaqÅugich tumitchaanun apqusaagaksraÅiñun Jesus. Tamatkua iñuich iÅiqsruÄ¡niÄ¡aat Jesus atniġñaqtuat aksiḷḷaÅniaÄ¡ukÅuguunniiñ atnuÄ¡aaÅa. Aasiiñ taatnaqamitruÅ nakuqsiraÄ¡autiginiÄ¡aat.